Diabetes ja hoitoväsymys
Manninen, Paula (2012)
Manninen, Paula
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012080613078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012080613078
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tyypin 1 työikäisten diabeetikoiden kokemuksia hoitoväsymyksestä. Tutkimuskysymysten tarkoituksena oli selvittää, mitä hoitoväsymys oli diabeetikon mielestä, mitkä asiat aiheuttivat hoitoväsymystä, millaisia keinoja diabeetikoilla oli hoitoväsymyksen poistamiseksi, millaista ulkopuolista apua he olivat saaneet hoitoväsymykseensä ja mitä kehittämisehdotuksia diabeetikoilla oli hoitoväsymyksen avuksi. Teoriaviitekehys koostui diabeteksesta, hoitoväsymyksestä sekä hoitoon sitoutumisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Saatteen mukana lähetetty kyselylomake tehtiin tutkimuskysymysten pohjalta. Kysely lähetettiin tutkittaville joulukuussa 2011. Vastausprosentti oli 50 %.
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä käytettiin neljää eri vaihetta: valmisteluvaihe, pelkistäminen, ryhmittely ja abstrahointi.
Kysyttäessä tutkittavilta mitä hoitoväsymys heidän mielestään oli, tuloksista nousi esiin psyykkinen kuormitus ja väsymys sekä ajan puute hoitaa itseään. Hoitaminen vei myös liikaa aikaa. Hoitoväsymystä aiheuttivat ulkopuoliset kuormittavat tekijät, henkinen paine ja epäonnistumiset hoidossa. Hoitoväsy-myksen poistamiskeinoina käytettiin pelolla, hoito tauolla ja positiivisuudella motivointia sekä arkielämään keskittymistä. Ulkopuolinen apu käsitti hoitavan tahon tukea, apua omalta perheeltä sekä apua vertaistuen ja ystävien muodossa. Diabeetikoiden kehittämisehdotukset hoitoväsymyksen avuksi olivat tehokkaampi hoitopaikan tuki ja apu, psyykkisen kuormituksen lieventäminen ja vähentäminen, hallittujen taukojen pito hoidosta sekä motivointi.
Jatkotutkimusehdotus olisi yhtenäinen hoitoväsymysseurantakysely hoitohenkilöstön työkaluksi. Kysely voitaisiin esimerkiksi tehdä säännöllisesti kaikille diabeetikoille tiettyinä ajanjaksoina. Hoitoväsymysseurantakyselystä voitaisiin mahdollisesti saada tuki ja apuväline esimerkiksi varhaiseen puuttumiseen ja hoitoväsymyksen ennaltaehkäisyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Saatteen mukana lähetetty kyselylomake tehtiin tutkimuskysymysten pohjalta. Kysely lähetettiin tutkittaville joulukuussa 2011. Vastausprosentti oli 50 %.
Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä käytettiin neljää eri vaihetta: valmisteluvaihe, pelkistäminen, ryhmittely ja abstrahointi.
Kysyttäessä tutkittavilta mitä hoitoväsymys heidän mielestään oli, tuloksista nousi esiin psyykkinen kuormitus ja väsymys sekä ajan puute hoitaa itseään. Hoitaminen vei myös liikaa aikaa. Hoitoväsymystä aiheuttivat ulkopuoliset kuormittavat tekijät, henkinen paine ja epäonnistumiset hoidossa. Hoitoväsy-myksen poistamiskeinoina käytettiin pelolla, hoito tauolla ja positiivisuudella motivointia sekä arkielämään keskittymistä. Ulkopuolinen apu käsitti hoitavan tahon tukea, apua omalta perheeltä sekä apua vertaistuen ja ystävien muodossa. Diabeetikoiden kehittämisehdotukset hoitoväsymyksen avuksi olivat tehokkaampi hoitopaikan tuki ja apu, psyykkisen kuormituksen lieventäminen ja vähentäminen, hallittujen taukojen pito hoidosta sekä motivointi.
Jatkotutkimusehdotus olisi yhtenäinen hoitoväsymysseurantakysely hoitohenkilöstön työkaluksi. Kysely voitaisiin esimerkiksi tehdä säännöllisesti kaikille diabeetikoille tiettyinä ajanjaksoina. Hoitoväsymysseurantakyselystä voitaisiin mahdollisesti saada tuki ja apuväline esimerkiksi varhaiseen puuttumiseen ja hoitoväsymyksen ennaltaehkäisyyn.