Augusta Granbergin Pyhä Luukas -maalauksen materiaalitutkimus ja konservointi
Kannus, Kaisa (2012)
Kannus, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012070213011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012070213011
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä esiteltiin kankaalle maalatun öljymaalauksen dokumentointi-, materiaalitutkimus- ja konservointiprosessi. Kohde on suomalaisen naistaiteilijan Augusta Granbergin maalaus St. Luc eli Pyhä Luukas. Teos on kopio, jonka taiteilija maalasi Pariisissa vuonna 1865. Maalaus kuuluu Turun taidemuseon kokoelmiin. Merkittävimmät konservointiongelmat maalauksessa olivat haurastunut ja repeytynyt maalauskangas sekä teoksen sävyjä vääristänyt kellastunut lakkapinta.
Dokumentoinnissa ja vauriokartoituksessa hyödynnettiin digitaalista valokuvausta, mikroskooppikuvausta sekä ultraviolettifluoresenssi- ja infrapunareflektiovalokuvausta. Materiaalitutkimuksissa menetelminä käytettiin maalipinnan poikkileikkausnäytteitä, kuitunäytteitä, näkyvänvalon spektroskopiaa sekä röntgenfluoresenssi- ja infrapunaspektroskopiaa. Tutkimusten myötä muodostui melko selkeä kuva maalauksen aineellisesta rakenteesta, vaurioitumisen syistä ja aiemmista restaurointikäsittelyistä. Tulosten pohjalta muodostettiin maalauksen konservointisuunnitelma.
Pääasialliset konservointitoimenpiteet maalaukselle olivat kellastuneen lakan poistaminen, reikien ja repeämien paikkaus, hauraiden pingotusreunojen tukeminen reunavahvikkeiden avulla sekä vaurioiden restaurointimaalaus. Opinnäytetyöhön kuului myös Turun taidemuseon kokoelmissa olevien Granbergin seitsemän muun maalauksen ja maalauspaletin materiaalitutkimus ja dokumentointi. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa yhden varhaisen suomalaisen naistaiteilijan materiaalivalinnoista ja työskentelytavoista. Maalaus on kehystämätön, joten sille päätettiin valmistaa käsityönä tyyliin sopiva kehys. Kehyksen valmistaminen jouduttiin ajanpuutteen vuoksi rajaamaan opinnäytetyön ulkopuolelle.
Konservoinnin myötä maalauksen rakenne saatiin vakautettua ja restauroinnin avulla teoksen visuaalisen ilmeen yhtenäisyys palautui. Materiaalitutkimukset antoivat viitteitä taiteilijan käyttämistä materiaaleista ja niissä tapahtuneista muutoksista vuosien aikana.
Dokumentoinnissa ja vauriokartoituksessa hyödynnettiin digitaalista valokuvausta, mikroskooppikuvausta sekä ultraviolettifluoresenssi- ja infrapunareflektiovalokuvausta. Materiaalitutkimuksissa menetelminä käytettiin maalipinnan poikkileikkausnäytteitä, kuitunäytteitä, näkyvänvalon spektroskopiaa sekä röntgenfluoresenssi- ja infrapunaspektroskopiaa. Tutkimusten myötä muodostui melko selkeä kuva maalauksen aineellisesta rakenteesta, vaurioitumisen syistä ja aiemmista restaurointikäsittelyistä. Tulosten pohjalta muodostettiin maalauksen konservointisuunnitelma.
Pääasialliset konservointitoimenpiteet maalaukselle olivat kellastuneen lakan poistaminen, reikien ja repeämien paikkaus, hauraiden pingotusreunojen tukeminen reunavahvikkeiden avulla sekä vaurioiden restaurointimaalaus. Opinnäytetyöhön kuului myös Turun taidemuseon kokoelmissa olevien Granbergin seitsemän muun maalauksen ja maalauspaletin materiaalitutkimus ja dokumentointi. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa yhden varhaisen suomalaisen naistaiteilijan materiaalivalinnoista ja työskentelytavoista. Maalaus on kehystämätön, joten sille päätettiin valmistaa käsityönä tyyliin sopiva kehys. Kehyksen valmistaminen jouduttiin ajanpuutteen vuoksi rajaamaan opinnäytetyön ulkopuolelle.
Konservoinnin myötä maalauksen rakenne saatiin vakautettua ja restauroinnin avulla teoksen visuaalisen ilmeen yhtenäisyys palautui. Materiaalitutkimukset antoivat viitteitä taiteilijan käyttämistä materiaaleista ja niissä tapahtuneista muutoksista vuosien aikana.