Improvement of the atomic absortion spectrometry method : Determination of calcium and magnesium from human urine
Mäkinen, Heini (2012)
Mäkinen, Heini
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062912998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062912998
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Tampereen teknillisellä yliopistolla, kemian ja biotekniikan laitoksella kesällä 2011. Työ tehtiin EU-rahoitteisessa DryCloset-nimisessä tutkimusryhmässä, jonka päätavoite oli poistaa hajuja virtsasta, ja tutkia sekä mahdollisesti estää virtsaan säilytyksen aikana muodostuvia saostumia.
Tämä opinnäytetyö keskittyi lähinnä syntyvien saostumien tutkimiseen. Saostumien muodostumista tutkittiin määrittämällä nestefaasin magnesium- ja kalsiumpitoisuuksia virtsasta säilytysajan alku- ja loppuvaiheessa. Metallien pitoisuudet analysoitiin kyseisinä ajankohtina atomiabsorptiospektrofotometrilla. Laite ei ollut täysin tuttu kaikille ryhmän jäsenille ja siten käyttäjille, joten sen käytön opastus tuli yhdeksi osaksi opinnäytetyön tavoitetta. Lisäksi jo käyttöön otettujen mittausmenetelmien sopivuutta haluttiin testata valittujen validointitekijöiden avulla, erityisesti saannon haluttiin yltävän hyvälle tasolle.
Laaja kirjallisuuskatsaus ja ensimmäiset suoritetut mittauskokeet osoittivat, että menetelmien kehittäminen on tarpeen. Menetelmille asetettiin tietyt raja-arvot joihin pyrittiin, jotta voitiin sanoa tulosten yltävän halutulle tasolle. Raja-arvojen saavuttamista testattiin valittujen validointitekijöiden avulla. Suuri haaste menetelmän kehittämisessä oli erityisesti virtsan monimutkainen matriisi ja sen aiheuttamat häiriötekijät
Menetelmien kehitystyö oli lopulta onnistunut ja monilta osin saavutettiin erittäin hyvin ennalta-asetetut tavoitearvot. Erityisen tyytyväisiä oltiin saannon parantumiseen menetelmien kehittämisen ansiosta. Saantotestissä tulokset saatiin nousemaan 80%:sta hyvin lähelle tavoiteltua 100%:a ja samalla muut mitatut tekijät pysyivät samoissa hyvissä lukemissa tai paranivat hieman alkuperäisellä menetelmällä saavutetuista tuloksista.
Työtä ja sen tuloksia voidaan pitää hyvin luotettavina ja siksi tuloksia voidaan välittää eteenpäin yhteistyökumppaneille. Tulevaisuudessa laajemman ja kunnon validoinnin suorittamista useammilla tekijöillä ja toistoilla voidaan suosittaa tehtäväksi, etenkin jos menetelmä otetaan laajempaan käyttöön.
Tämä opinnäytetyö keskittyi lähinnä syntyvien saostumien tutkimiseen. Saostumien muodostumista tutkittiin määrittämällä nestefaasin magnesium- ja kalsiumpitoisuuksia virtsasta säilytysajan alku- ja loppuvaiheessa. Metallien pitoisuudet analysoitiin kyseisinä ajankohtina atomiabsorptiospektrofotometrilla. Laite ei ollut täysin tuttu kaikille ryhmän jäsenille ja siten käyttäjille, joten sen käytön opastus tuli yhdeksi osaksi opinnäytetyön tavoitetta. Lisäksi jo käyttöön otettujen mittausmenetelmien sopivuutta haluttiin testata valittujen validointitekijöiden avulla, erityisesti saannon haluttiin yltävän hyvälle tasolle.
Laaja kirjallisuuskatsaus ja ensimmäiset suoritetut mittauskokeet osoittivat, että menetelmien kehittäminen on tarpeen. Menetelmille asetettiin tietyt raja-arvot joihin pyrittiin, jotta voitiin sanoa tulosten yltävän halutulle tasolle. Raja-arvojen saavuttamista testattiin valittujen validointitekijöiden avulla. Suuri haaste menetelmän kehittämisessä oli erityisesti virtsan monimutkainen matriisi ja sen aiheuttamat häiriötekijät
Menetelmien kehitystyö oli lopulta onnistunut ja monilta osin saavutettiin erittäin hyvin ennalta-asetetut tavoitearvot. Erityisen tyytyväisiä oltiin saannon parantumiseen menetelmien kehittämisen ansiosta. Saantotestissä tulokset saatiin nousemaan 80%:sta hyvin lähelle tavoiteltua 100%:a ja samalla muut mitatut tekijät pysyivät samoissa hyvissä lukemissa tai paranivat hieman alkuperäisellä menetelmällä saavutetuista tuloksista.
Työtä ja sen tuloksia voidaan pitää hyvin luotettavina ja siksi tuloksia voidaan välittää eteenpäin yhteistyökumppaneille. Tulevaisuudessa laajemman ja kunnon validoinnin suorittamista useammilla tekijöillä ja toistoilla voidaan suosittaa tehtäväksi, etenkin jos menetelmä otetaan laajempaan käyttöön.