Katseiden polttama ruumis
Turpeinen, Tanja (2012)
Turpeinen, Tanja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062912994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062912994
Tiivistelmä
Opinnäyteytyön keskiössä on ruumiillinen näyttelijä. Työ esittelee kolmen eri filosofin; René Descartesin, Edmund Husserlin ja Maurice Merleau-Pontyn ajatuksiin nojautuen kolme erilaista tapaa käsittää katsominen sekä näyttelijäntyössä että laajemmin osana ihmisen maailmassa olemista.
Työssä pyritään tuomaan esille, miten erilaiset tavat katsoa maailmaa myös aktiivisesti muokkaavat käsitystä ruumiillisuudesta. Ruumiillisuutta analysoimalla työ tuo esille laajempia yhteiskunnallisia ja taiteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat ajatteluumme ja tapaamme nähdä itsemme ja ruumiimme
Työssä Merleau-Pontyn ajattelu edustaa holistista ihmiskuvaa, jossa ruumis on merkitysten keskus ja näkeminen on maailman ruumiillista kohtaamista. Ruumiillisen näkemisen vastapainoksi työ esittelee myös René Descartesin ajatuksista johdettu kartesiolaista dualismia, jossa mieli ja ruumis eriytyvät toisistaan ja näkeminen on ajattelevan subjektin objektiivisuuteen pyrkivää todellisuuden tarkkailua.
Fenomenologi Edmund Husserlin ajatusten avulla työ pyrkii ottamaan huomioon myös nykyteatterissa ja yhteiskunnassa tapahtuneen muutoksen, jossa näyttelijä on jatkuvasti itseään reflektoivassa suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja yksi tekijä muiden tekijöiden joukossa.
Työssä kulkee löyhänä dramaturgisena rakenteena ja fiktiivisenä sivujuonteena salapoliisitarina, joka johdattelee lukijaa mysteerin pariin ja luo hennon fiktiivisen vivahteen tutkimuksellisen tekstin ylle.
Opinnäyte ei tarjoa selkeitä vastauksia tai konkreettisia apuvälineitä näyttelijälle itse esiintymistilanteeseen, vaan keskittyy enemmän purkamaan filosofisista lähtökohdista näyttelijän ruumiillisuutta toisen ja näyttelijän omassa katseessa.
Työssä pyritään tuomaan esille, miten erilaiset tavat katsoa maailmaa myös aktiivisesti muokkaavat käsitystä ruumiillisuudesta. Ruumiillisuutta analysoimalla työ tuo esille laajempia yhteiskunnallisia ja taiteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat ajatteluumme ja tapaamme nähdä itsemme ja ruumiimme
Työssä Merleau-Pontyn ajattelu edustaa holistista ihmiskuvaa, jossa ruumis on merkitysten keskus ja näkeminen on maailman ruumiillista kohtaamista. Ruumiillisen näkemisen vastapainoksi työ esittelee myös René Descartesin ajatuksista johdettu kartesiolaista dualismia, jossa mieli ja ruumis eriytyvät toisistaan ja näkeminen on ajattelevan subjektin objektiivisuuteen pyrkivää todellisuuden tarkkailua.
Fenomenologi Edmund Husserlin ajatusten avulla työ pyrkii ottamaan huomioon myös nykyteatterissa ja yhteiskunnassa tapahtuneen muutoksen, jossa näyttelijä on jatkuvasti itseään reflektoivassa suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja yksi tekijä muiden tekijöiden joukossa.
Työssä kulkee löyhänä dramaturgisena rakenteena ja fiktiivisenä sivujuonteena salapoliisitarina, joka johdattelee lukijaa mysteerin pariin ja luo hennon fiktiivisen vivahteen tutkimuksellisen tekstin ylle.
Opinnäyte ei tarjoa selkeitä vastauksia tai konkreettisia apuvälineitä näyttelijälle itse esiintymistilanteeseen, vaan keskittyy enemmän purkamaan filosofisista lähtökohdista näyttelijän ruumiillisuutta toisen ja näyttelijän omassa katseessa.