Italialaisen 1600-luvun maalauksen tutkimus ja konservointi
Lehikoinen, Anna (2012)
Lehikoinen, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062212944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012062212944
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Amos Andersonin taidemuseolle kuuluva italialainen kankaalle maalattu maalaus 1600-luvulta. Maalaukselle on tehty paljon aikaisempia käsittelyitä. Se on vuorattu ja sen maalipinnan vaurioita on restauroitu öljyvärein. Maalauksen jokaiselle sivulle on kiinnitetty kapeat puiset listat, joiden pinnalle on jatkettu maalauksen kuva-aihetta.
Teoksen tekijästä ja ikonografiasta ei ole täyttä selvyyttä. Taidehistorioitsijan teoksesta aikaisemmin tekemää tutkimusta täydennettiin nyt materiaalitutkimuksella. Materiaalitutkimuksen avulla selvitettiin muun muassa maalauksen eri osien alkuperäisyyttä sekä maalauksessa käytettyjä pigmenttejä. Tutkimuksissa käytettiin muun muassa röntgenfluoresenssia, infrapunaspektroskopiaa, ultraviolettifluoresenssivalokuvausta, infrapunareflektiovalokuvausta ja röntgenkuvausta. Materiaalitutkimuksen tuloksia käytettiin myös konservointi- ja restaurointimenetelmien valinnassa.
Materiaalien tutkimisen lisäksi myös teoksen rakennetta, tekniikoita, aikaisempia käsittelyitä ja nykyistä kuntoa kartoitettiin. Havaintoja verrattiin kirjallisuudesta löytyvään tutkimustietoon aikakauden maalauksista, historiallisista konservointikäsittelyistä sekä vaurioitumismekanismeista. Tuloksena muodostui kuva laadukkaasti tehdystä 1600-luvun maalauksesta, joka on ollut historiansa aikana monen käsittelyn kohteena.
Maalauksen konservoinnin suurimpana haasteena oli löytää melko vaurioituneen maalauksen käsittelyssä sopiva taso, sillä suurinta osaa vaurioista ei ollut mahdollista korjata täysin. Käsittelyillä pyrittiin turvaamaan teoksen alkuperäisen materiaalin sekä tämänhetkisen rakenteen säilyminen. Välttämättömiä konservointitoimenpiteitä olivat muun muassa hilseilevän maalin kiinnitys ja vuorauskankaassa olleen repeämän paikkaaminen. Maalauksen puhdistus, lakanpoisto sekä uudelleenlakkaus ja vaurioiden restaurointi yhtenäistivät teoksen visuaalisen ilmeen siten, että myös teoksen historia näkyy. Näissä käsittelyissä käytettiin materiaaleja, jotka mahdollistavat teoksen käsittelyn uudelleen tulevaisuudessa.
Teoksen tekijästä ja ikonografiasta ei ole täyttä selvyyttä. Taidehistorioitsijan teoksesta aikaisemmin tekemää tutkimusta täydennettiin nyt materiaalitutkimuksella. Materiaalitutkimuksen avulla selvitettiin muun muassa maalauksen eri osien alkuperäisyyttä sekä maalauksessa käytettyjä pigmenttejä. Tutkimuksissa käytettiin muun muassa röntgenfluoresenssia, infrapunaspektroskopiaa, ultraviolettifluoresenssivalokuvausta, infrapunareflektiovalokuvausta ja röntgenkuvausta. Materiaalitutkimuksen tuloksia käytettiin myös konservointi- ja restaurointimenetelmien valinnassa.
Materiaalien tutkimisen lisäksi myös teoksen rakennetta, tekniikoita, aikaisempia käsittelyitä ja nykyistä kuntoa kartoitettiin. Havaintoja verrattiin kirjallisuudesta löytyvään tutkimustietoon aikakauden maalauksista, historiallisista konservointikäsittelyistä sekä vaurioitumismekanismeista. Tuloksena muodostui kuva laadukkaasti tehdystä 1600-luvun maalauksesta, joka on ollut historiansa aikana monen käsittelyn kohteena.
Maalauksen konservoinnin suurimpana haasteena oli löytää melko vaurioituneen maalauksen käsittelyssä sopiva taso, sillä suurinta osaa vaurioista ei ollut mahdollista korjata täysin. Käsittelyillä pyrittiin turvaamaan teoksen alkuperäisen materiaalin sekä tämänhetkisen rakenteen säilyminen. Välttämättömiä konservointitoimenpiteitä olivat muun muassa hilseilevän maalin kiinnitys ja vuorauskankaassa olleen repeämän paikkaaminen. Maalauksen puhdistus, lakanpoisto sekä uudelleenlakkaus ja vaurioiden restaurointi yhtenäistivät teoksen visuaalisen ilmeen siten, että myös teoksen historia näkyy. Näissä käsittelyissä käytettiin materiaaleja, jotka mahdollistavat teoksen käsittelyn uudelleen tulevaisuudessa.