Vesilain mukainen vedenkorkeuden säätelyhanke
Kurkilahti, Matti (2012)
Kurkilahti, Matti
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061812847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061812847
Tiivistelmä
Vesilaki on uudistunut 1.1.2012. Uudistuksen taustalla on ollut tarve uudistaa ja yhtenäistää vesilain rakennetta. Vesilain uudistuttua vesilupien hakuprosessi, luvan saamisen edellytykset ja luvan hakemisen vaatimukset ovat muuttuneet. Myös luvanhakija on määritetty uudessa laissa yksiselitteisesti.
Vesilain uudistuksen yhteydessä on perustettu uusi hanketyyppi, keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen. Tämä voi tarkoittaa vedenpinnan nostamista tai laskemista. Muutos on selkeyttänyt luvan hakemista, luvan hakemisen vaatimuksia ja asettanut sille selkeät raamit.
Pohjapato on patotyypiltään ylisyöksypato. Pohjapatoja on kolmea eri päätyyppiä: V-aukkoinen mittapato, betonirakenteinen pohjapato ja maarakenteinen pohjapato. Yleisin ja useimmissa kohteissa käytetty patotyyppi on maarakenteinen pohjapato.
Opinnäytetyön osana on laadittu pohjapatosuunnitelma Lahna- ja Suomusjärvi-järvien hoitoyhdistykselle. Hankkeen tavoitteena on nostaa Suomusjärven vedenkorkeutta ja parantaa vedenlaatua järvessä rakentamalla maarakenteinen pohjapato Suomusjärvestä lähtevään laskuojaan. Tällä hetkellä Suomusjärven vedenkorkeus vaihtelee ± 50 cm vuodenajasta ja sateista johtuen. Vähentämällä keskivedenkorkeuden vaihteluita voidaan järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vähentää järven rantojen kasvillisuusvyöhykkeiden laajenemista.
Vesilain uudistuksen yhteydessä on perustettu uusi hanketyyppi, keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen. Tämä voi tarkoittaa vedenpinnan nostamista tai laskemista. Muutos on selkeyttänyt luvan hakemista, luvan hakemisen vaatimuksia ja asettanut sille selkeät raamit.
Pohjapato on patotyypiltään ylisyöksypato. Pohjapatoja on kolmea eri päätyyppiä: V-aukkoinen mittapato, betonirakenteinen pohjapato ja maarakenteinen pohjapato. Yleisin ja useimmissa kohteissa käytetty patotyyppi on maarakenteinen pohjapato.
Opinnäytetyön osana on laadittu pohjapatosuunnitelma Lahna- ja Suomusjärvi-järvien hoitoyhdistykselle. Hankkeen tavoitteena on nostaa Suomusjärven vedenkorkeutta ja parantaa vedenlaatua järvessä rakentamalla maarakenteinen pohjapato Suomusjärvestä lähtevään laskuojaan. Tällä hetkellä Suomusjärven vedenkorkeus vaihtelee ± 50 cm vuodenajasta ja sateista johtuen. Vähentämällä keskivedenkorkeuden vaihteluita voidaan järven virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vähentää järven rantojen kasvillisuusvyöhykkeiden laajenemista.