Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan korjauskohteen dokumentointi
Nikula, Joel (2012)
Nikula, Joel
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060912328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060912328
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tekeminen lähti liikkeelle Tampereelle vuosina 1907–1909 rakennetun kohteen peruskorjauksen dokumentoinnista. Korjauksen kohteena oleva Annikinkadun puutalokortteli edustaa Tammelan kaupunginosan alkuperäistä umpikortteliperinnettä, ja se luokitellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennusryhmäksi. Asemakaavassa on määrätty korttelin suojelusta kaupunkikuvallisesti merkittävänä kohteena ja sen säilyttämisestä asuinkäytössä. Korttelin peruskorjausurakka alkoi toukokuussa 2011 ja sen on määrä valmistua kesäkuussa 2012.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaustöiden dokumentointi on yksi monivaiheisen rakennussuojeluprosessin vaiheista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia dokumentoinnin merkitystä ja laatia tietopaketti aiheeseen liittyvistä, ja sen taustalla vaikuttavista asioista. Rakennussuojelusta ja kohteiden korjaamisesta painettu tieto pohjautuu pääasiassa historioitsijoiden, arkkitehtien ym. tuottamaan tekstiin, eikä rakentajille suunnattuja ohjeita ja tietoja ole juurikaan olemassa. Ymmärtääkseen suojelukohteen korjausperiaatteita ja korjaustöiden dokumentoinnin merkityksen, on ymmärrettävä kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä rakennussuojelun tavoitteita ja periaatteita.
Rakennussuojelun lähtökohtien, periaatteiden ja tavoitteiden selvittämiseksi tarkasteltiin Suomen rakennetun ympäristön kehittymistä, nykytilaa ja siihen johtaneita vaiheita. Työssä perehdyttiin muutamien esimerkkien kautta Tampereen vanhan ydinkeskusta-alueen asuinrakentamiskulttuuriin. Työssä pyrittiin selvittämään, mistä rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot muodostuvat ja mitä haasteita korjaustöihin tyypillisesti liittyy. Edellä mainitut asiat käsitellään työn lopussa esimerkkikohteena toimineen Annikinkadun puutalokorttelin avulla.
Asemakaavoituksella ja lainsäädännöllä pyritään turvaamaan rakennetun ympäristön historiallista kerroksellisuutta, kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja sekä rakennusajankohdan tuottamia ominaisuuksia ja ominaispiirteitä. Suojeltujen rakennusten parissa työskentelevän henkilön olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää säilyttävän rakennustavan periaatteet ja tavoitteet sekä miksi rakennuksia ylipäätään vaalitaan. Korjaustöiden dokumentoinnin merkitys rakennuksen tulevan käytön ja huollon kannalta on suuri, ja se korostuu entisestään, kun rakenteita tai rakennusosia puretaan, tai halutaan taltioida jälkipolville ja jälleenrakennettaviksi.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaustöiden dokumentointi on yksi monivaiheisen rakennussuojeluprosessin vaiheista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia dokumentoinnin merkitystä ja laatia tietopaketti aiheeseen liittyvistä, ja sen taustalla vaikuttavista asioista. Rakennussuojelusta ja kohteiden korjaamisesta painettu tieto pohjautuu pääasiassa historioitsijoiden, arkkitehtien ym. tuottamaan tekstiin, eikä rakentajille suunnattuja ohjeita ja tietoja ole juurikaan olemassa. Ymmärtääkseen suojelukohteen korjausperiaatteita ja korjaustöiden dokumentoinnin merkityksen, on ymmärrettävä kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä rakennussuojelun tavoitteita ja periaatteita.
Rakennussuojelun lähtökohtien, periaatteiden ja tavoitteiden selvittämiseksi tarkasteltiin Suomen rakennetun ympäristön kehittymistä, nykytilaa ja siihen johtaneita vaiheita. Työssä perehdyttiin muutamien esimerkkien kautta Tampereen vanhan ydinkeskusta-alueen asuinrakentamiskulttuuriin. Työssä pyrittiin selvittämään, mistä rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot muodostuvat ja mitä haasteita korjaustöihin tyypillisesti liittyy. Edellä mainitut asiat käsitellään työn lopussa esimerkkikohteena toimineen Annikinkadun puutalokorttelin avulla.
Asemakaavoituksella ja lainsäädännöllä pyritään turvaamaan rakennetun ympäristön historiallista kerroksellisuutta, kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja sekä rakennusajankohdan tuottamia ominaisuuksia ja ominaispiirteitä. Suojeltujen rakennusten parissa työskentelevän henkilön olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää säilyttävän rakennustavan periaatteet ja tavoitteet sekä miksi rakennuksia ylipäätään vaalitaan. Korjaustöiden dokumentoinnin merkitys rakennuksen tulevan käytön ja huollon kannalta on suuri, ja se korostuu entisestään, kun rakenteita tai rakennusosia puretaan, tai halutaan taltioida jälkipolville ja jälleenrakennettaviksi.