Diabeetikoiden elämänlaadun arviointi
Toivola, Paula; Nikkanen, Juha (2012)
Toivola, Paula
Nikkanen, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611973
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää diabeetikkojen kokemaa elämänlaatua. Tavoitteena oli kartoittaa heidän kokemastaan elämänlaadusta tekijöitä, joiden avulla voitaisiin parantaa diabeetikoiden hoidonohjausta ja joita voitaisiin hyödyntää heille suunnatun toiminnan kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea Lohjan Pumppu-osahanketta, jota on tukenut Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto. Yhteistyökumppanina oli Lohjan seudun diabetesyhdistys ry, jonka jäsenet olivat tutkimuksen kohderyhmänä.
Tutkimuksessa käytettiin Lontoon yliopiston professori Clare Bradleyn kehittämää diabetesspesifistä ADDQoL 19 –elämänlaatumittaria, jolla pyritään selvittämään diabeetikoiden kokeman yleisen elämänlaadun lisäksi elämänlaatua 19 eri elämän alueella. Suomenkielisen version käyttöohjeet englanninkielisen ohjeistuksen pohjalta on muokannut psykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma -projektia. Omaleimaista kyselyssä on se, että vastaajaa pyydettiin arvioimaan kokemaansa elämänlaatua tilanteeseen, jolloin hänellä ei olisi diabetesta. Vastaajalta kysyttiin myös kunkin elämänalueen kohdalla kyseisen osa-alueen tärkeyttä hänelle, mikä mahdollistaa painotettujen tärkeysarvioiden tarkastelun.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake taustatietolomakkeineen yhdistyksen 18 vuotta täyttäneille jäsenille, jotka olivat sairastaneet diabetesta vähintään vuoden (635). Täytettyjä lomakkeita palautettiin 321, vastausprosentti oli 50,6. Yleisen elämänlaatunsa koki vähintään hyväksi 61 prosenttia vastaajista. Yksittäisistä kysymyksistä esille nousivat ystävyyssuhteet ja sosiaalinen elämä, mitkä vastaajat kokivat elämänlaatunsa kannalta tärkeäksi. Diabeteksen vuoksi he eivät olleet tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Usko tulevaisuuteen ja itseluottamus olivat alueita, joiden koettiin heikentyneen. Diabeteksen koettiin myös lisäävän riippuvuutta toisiin ihmisiin. Vähiten diabeteksen koettiin painotettujen pistearvojen mukaan vaikuttavan työntekoon, lomamatkoihin, sukupuolielämään ja läheisiin ihmissuhteisiin (puoliso, seurustelukumppani) ja perhe-elämään.
Pääasiassa kyselyyn vastanneet diabeetikot kokivat elämänlaatunsa hyväksi tai melko hyväksi. Erityisesti ystävyyssuhteet ja sosiaalinen elämä nousivat esille negatiivisessa valossa. Sen vuoksi voisi jatkossa miettiä diabetesyhdistyksen toimintaan vertaistukiryhmiä, joiden avulla voisi lisätä myös sosiaalista vuorovaikutusta.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea Lohjan Pumppu-osahanketta, jota on tukenut Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto. Yhteistyökumppanina oli Lohjan seudun diabetesyhdistys ry, jonka jäsenet olivat tutkimuksen kohderyhmänä.
Tutkimuksessa käytettiin Lontoon yliopiston professori Clare Bradleyn kehittämää diabetesspesifistä ADDQoL 19 –elämänlaatumittaria, jolla pyritään selvittämään diabeetikoiden kokeman yleisen elämänlaadun lisäksi elämänlaatua 19 eri elämän alueella. Suomenkielisen version käyttöohjeet englanninkielisen ohjeistuksen pohjalta on muokannut psykologi Helena Nuutinen Diabetesliitosta osana Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma -projektia. Omaleimaista kyselyssä on se, että vastaajaa pyydettiin arvioimaan kokemaansa elämänlaatua tilanteeseen, jolloin hänellä ei olisi diabetesta. Vastaajalta kysyttiin myös kunkin elämänalueen kohdalla kyseisen osa-alueen tärkeyttä hänelle, mikä mahdollistaa painotettujen tärkeysarvioiden tarkastelun.
Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake taustatietolomakkeineen yhdistyksen 18 vuotta täyttäneille jäsenille, jotka olivat sairastaneet diabetesta vähintään vuoden (635). Täytettyjä lomakkeita palautettiin 321, vastausprosentti oli 50,6. Yleisen elämänlaatunsa koki vähintään hyväksi 61 prosenttia vastaajista. Yksittäisistä kysymyksistä esille nousivat ystävyyssuhteet ja sosiaalinen elämä, mitkä vastaajat kokivat elämänlaatunsa kannalta tärkeäksi. Diabeteksen vuoksi he eivät olleet tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Usko tulevaisuuteen ja itseluottamus olivat alueita, joiden koettiin heikentyneen. Diabeteksen koettiin myös lisäävän riippuvuutta toisiin ihmisiin. Vähiten diabeteksen koettiin painotettujen pistearvojen mukaan vaikuttavan työntekoon, lomamatkoihin, sukupuolielämään ja läheisiin ihmissuhteisiin (puoliso, seurustelukumppani) ja perhe-elämään.
Pääasiassa kyselyyn vastanneet diabeetikot kokivat elämänlaatunsa hyväksi tai melko hyväksi. Erityisesti ystävyyssuhteet ja sosiaalinen elämä nousivat esille negatiivisessa valossa. Sen vuoksi voisi jatkossa miettiä diabetesyhdistyksen toimintaan vertaistukiryhmiä, joiden avulla voisi lisätä myös sosiaalista vuorovaikutusta.