Suuhygienistin nykyinen osaaminen ja haasteet tulevaisuudessa
Holopainen, Liisa (2012)
Holopainen, Liisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060611946
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata suuhygienistin valmiuksia koulutuksen jälkeen, ammattitaidon kehittymistä työelämässä sekä kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita ja työnkuvaa.
Teoreettisena viitekehityksessä kuvattiin terveydenhuollon hoitotyön asiantuntijuutta sekä terveydenhuollon tulevia osaamistarpeita ja niihin vastaamista. Suomenkielisiä väitöskirjoja suuhygienistin työstä ei ole, siksi opinnäytetyö laajennettiin käsittämään terveydenhoitotyötä myös muiden hoitotyön tekijöiden kannalta.
Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta, johon valittiin 19 tutkimusta. Tutkimusten joukossa oli kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimuksia ja kvantitatiivisia eli määrällisiä tutkimuksia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat suuhygienistiopiskelijoiden saavan koulutuksessaan hyvän ammatillisen tietoperustan. Suuhygienistin ammattipätevyyden kehittymiseen työelämässä vaikuttavat lisäkoulutusmahdollisuudet, oman työtiimin tuki, positiivinen palaute ja salliva ilmapiiri. Tutkimustuloksissa ilmeni myös, että etenkin työuransa alussa olevat suuhygienistit olivat innokkaita monipuolistamaan työnkuvaansa. Työnjaon ja tehtäväsiirtojen kehittyessä korostuu myös osaamisen johtamisen tärkeys. Tuloksissa ilmeni, että esimiesten johtamisosaamisessa olisi kehitettävää, jotta työntekijöiden henkilökohtaiset vahvuudet osattaisiin jatkossa löytää ja hyödyntää paremmin.
Suun terveydenhuollon palvelutarpeiden kysyntään vastaaminen on aiheuttanut muutoksia työelämässä. Hoidon kysyntään ei pystytä vastaamaan ilman työnjaon ja tehtäväsiirtojen edelleen kehittämistä. Tämä suuntaus monipuolistaa työn kuvaa, lisää vastuuta ja edistää työhyvinvoinnin paranemista ja työtyytyväisyyttä.
Jatkotutkimusaiheena nousi esiin osaamisen johtamisen kehittäminen suuhygienistien työnkuvan selkeyttämiseksi ja siihen kiinteästi liittyvän työnjaollisen näkökulman kehittäminen.
Teoreettisena viitekehityksessä kuvattiin terveydenhuollon hoitotyön asiantuntijuutta sekä terveydenhuollon tulevia osaamistarpeita ja niihin vastaamista. Suomenkielisiä väitöskirjoja suuhygienistin työstä ei ole, siksi opinnäytetyö laajennettiin käsittämään terveydenhoitotyötä myös muiden hoitotyön tekijöiden kannalta.
Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta, johon valittiin 19 tutkimusta. Tutkimusten joukossa oli kvalitatiivisia eli laadullisia tutkimuksia ja kvantitatiivisia eli määrällisiä tutkimuksia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat suuhygienistiopiskelijoiden saavan koulutuksessaan hyvän ammatillisen tietoperustan. Suuhygienistin ammattipätevyyden kehittymiseen työelämässä vaikuttavat lisäkoulutusmahdollisuudet, oman työtiimin tuki, positiivinen palaute ja salliva ilmapiiri. Tutkimustuloksissa ilmeni myös, että etenkin työuransa alussa olevat suuhygienistit olivat innokkaita monipuolistamaan työnkuvaansa. Työnjaon ja tehtäväsiirtojen kehittyessä korostuu myös osaamisen johtamisen tärkeys. Tuloksissa ilmeni, että esimiesten johtamisosaamisessa olisi kehitettävää, jotta työntekijöiden henkilökohtaiset vahvuudet osattaisiin jatkossa löytää ja hyödyntää paremmin.
Suun terveydenhuollon palvelutarpeiden kysyntään vastaaminen on aiheuttanut muutoksia työelämässä. Hoidon kysyntään ei pystytä vastaamaan ilman työnjaon ja tehtäväsiirtojen edelleen kehittämistä. Tämä suuntaus monipuolistaa työn kuvaa, lisää vastuuta ja edistää työhyvinvoinnin paranemista ja työtyytyväisyyttä.
Jatkotutkimusaiheena nousi esiin osaamisen johtamisen kehittäminen suuhygienistien työnkuvan selkeyttämiseksi ja siihen kiinteästi liittyvän työnjaollisen näkökulman kehittäminen.