Teollisuushallin ilmalämmitysjärjestelmän parantaminen
Häkämies, Kimmo (2012)
Häkämies, Kimmo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060511725
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää teollisuushallin ilmalämmityksestä aiheutuvien lämpötila-kerrostumien muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Työssä etsittiin myös ratkaisua lämpötilakerrostumien vähentämiseen sekä tuotannossa syntyvän kosteuden hallintaan. Tämän opinnäytetyön tuloksia tullaan käyttämään pohjana, kun yrityksen laajenevan tuotannon johdosta tarvittaville uusille toimitiloille vali-taan lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää.
Ilmalämmitysjärjestelmään perehdyttiin kirjallisuuden ja internet-lähteiden avulla sekä paikanpäällä laitteita testaamalla. Suunnittelijan ja hallin rakennuttajan haastatteluilla saatiin tietoa järjestelmän valintaan ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Mittaamalla ilmamäärät ja simuloimalla päätelaitteiden heittokuviot saatiin tietoa ilmavirtojen liikkumisesta hallissa.
Tavoitteisiin päästiin ottamalla käyttöön ilmalämmitysjärjestelmän automatiikan antama mahdollisuus ajastettuun järjestelmän toimintaan. Ilmavirtojen jakautumista ja ilmakerrosten sekoittumista parannettiin säätämällä päätelaitteet termisten ilmavirtojen vaatimaan asentoon. Kosteuden poiston hallinnalle määriteltiin ohjeistus, jossa kosteuden muodostumisalueita rajattaisiin ja niille järjestettäisiin omat kosteuden poistot.
Tulevaisuudessa uusia toimitiloja suunniteltaessa tarvittavan hallin korkeuteen tulee kiinnittää suunnittelussa huomiota. Lämmönkehityksessä öljylämmityksen korvaaminen jollain taloudellisesti kannattavammalla vaihtoehdolla olisi järkevää. Järkevimpiä lämmönjakomuotoja olisi vesikierrolla varustetut kiertoilmakojeet ja lämpösäteilijät.
Ilmalämmitysjärjestelmään perehdyttiin kirjallisuuden ja internet-lähteiden avulla sekä paikanpäällä laitteita testaamalla. Suunnittelijan ja hallin rakennuttajan haastatteluilla saatiin tietoa järjestelmän valintaan ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Mittaamalla ilmamäärät ja simuloimalla päätelaitteiden heittokuviot saatiin tietoa ilmavirtojen liikkumisesta hallissa.
Tavoitteisiin päästiin ottamalla käyttöön ilmalämmitysjärjestelmän automatiikan antama mahdollisuus ajastettuun järjestelmän toimintaan. Ilmavirtojen jakautumista ja ilmakerrosten sekoittumista parannettiin säätämällä päätelaitteet termisten ilmavirtojen vaatimaan asentoon. Kosteuden poiston hallinnalle määriteltiin ohjeistus, jossa kosteuden muodostumisalueita rajattaisiin ja niille järjestettäisiin omat kosteuden poistot.
Tulevaisuudessa uusia toimitiloja suunniteltaessa tarvittavan hallin korkeuteen tulee kiinnittää suunnittelussa huomiota. Lämmönkehityksessä öljylämmityksen korvaaminen jollain taloudellisesti kannattavammalla vaihtoehdolla olisi järkevää. Järkevimpiä lämmönjakomuotoja olisi vesikierrolla varustetut kiertoilmakojeet ja lämpösäteilijät.