Sosiaalialan yrittäjyyden tulevaisuudenkuvia pienten yritysten näkökulmasta
Sinijärvi, Jarna (2012)
Sinijärvi, Jarna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411550
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä on sosiaalialan yrittäjyyden nykytila sekä miltä sosiaalialan yrittäjyyden tulevaisuus näyttää pienten sosiaalialan yritysten näkökulmasta. Sosiaalialan yrittäjyyden nykytilaa kuvaava selvitys perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja erityisesti HYVÄ-hankkeen loppuraporttiin sekä sosiaalialan toimialaraporttiin vuodelta 2010. Tulevaisuudennäkymiä selvitettiin tutustumalla aikaisempiin tutkimuksiin sosiaalialan yrittäjyyden tulevaisuudesta ja kokoamalla niistä toimintaympäristöanalyysi sekä haastattelemalla kahta sosiaalialan yrittäjyyden asiantuntijaa.
Vuoden 1993 valtionosuusuudistus laajensi kuntien mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Kunnallisten toimijoiden rinnalle alkoi tulla yksityisiä palveluntuottajia ja järjestöjä, ja hyvinvointivaltion tapa tuottaa palveluita muuttui kunnallisesta monituottajamallin mukaiseksi. Aluksi yrityksiä oli vain muutamilla sosiaalipalvelualoilla, mutta vuosituhannen vaihteessa yrityksiä oli jo lähes kaikilla sosiaalipalvelualoilla.
Sosiaalialan yritysten määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, mutta viimeisen parin vuoden aikana myös konkurssien määrä on lisääntynyt. Suurin osa konkurssiin hakeutuneista yrityksistä on pieniä yrityksiä. Toistaiseksi suurin osa sosiaalialan yrityksistä on pieniä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä, mutta yhä enenevässä määrin keskisuuret ja suuret yritykset valtaavat tilaa markkinoilta. Palveluiden tuotanto on siirtymässä suuriin yrityksiin.
Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaalialan yrityksissä niin henkilöstöön kuin asiakkaisiin. Lisäksi asiakkaat tulevat vaatimaan yksilöllisempää ja laadukkaampaa palvelua. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan huomattavalla tavalla sosiaalialan yritysten toimintaympäristöön. Huolen aiheena on palveluiden keskittyminen suuriin keskuksiin mahdollisten tulevien kuntaliitosten myötä ja keskittämisestä seuraava asiakkaiden kohtelu yhtenä massana. Kilpailutuksilla on nyt jo suuri vaikutus pienten sosiaalialan yritysten toimintamahdollisuuksiin, ja pelkona on, että suuret pörssiyhtiöt valtaavat markkinat. Pienet sosiaalialan yritykset joutuvat lähitulevaisuudessa kamppailemaan paikastaan markkinoilla.
Vuoden 1993 valtionosuusuudistus laajensi kuntien mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Kunnallisten toimijoiden rinnalle alkoi tulla yksityisiä palveluntuottajia ja järjestöjä, ja hyvinvointivaltion tapa tuottaa palveluita muuttui kunnallisesta monituottajamallin mukaiseksi. Aluksi yrityksiä oli vain muutamilla sosiaalipalvelualoilla, mutta vuosituhannen vaihteessa yrityksiä oli jo lähes kaikilla sosiaalipalvelualoilla.
Sosiaalialan yritysten määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, mutta viimeisen parin vuoden aikana myös konkurssien määrä on lisääntynyt. Suurin osa konkurssiin hakeutuneista yrityksistä on pieniä yrityksiä. Toistaiseksi suurin osa sosiaalialan yrityksistä on pieniä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä, mutta yhä enenevässä määrin keskisuuret ja suuret yritykset valtaavat tilaa markkinoilta. Palveluiden tuotanto on siirtymässä suuriin yrityksiin.
Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaalialan yrityksissä niin henkilöstöön kuin asiakkaisiin. Lisäksi asiakkaat tulevat vaatimaan yksilöllisempää ja laadukkaampaa palvelua. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan huomattavalla tavalla sosiaalialan yritysten toimintaympäristöön. Huolen aiheena on palveluiden keskittyminen suuriin keskuksiin mahdollisten tulevien kuntaliitosten myötä ja keskittämisestä seuraava asiakkaiden kohtelu yhtenä massana. Kilpailutuksilla on nyt jo suuri vaikutus pienten sosiaalialan yritysten toimintamahdollisuuksiin, ja pelkona on, että suuret pörssiyhtiöt valtaavat markkinat. Pienet sosiaalialan yritykset joutuvat lähitulevaisuudessa kamppailemaan paikastaan markkinoilla.