Julkisten sisäkuivakäymälöiden hygieniatason testaus ja parantaminen OpiEnempi-projektissa
Kouri, Milla (2012)
Kouri, Milla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060411478
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja tarkkailla Suomen ensimmäisten julkisten sisäkuivakäymälöiden hygieniatasoa kahden viikon ajan. Jos hygieniatason huomattaan poikkeavan tavallisten wc:iden hygieniatasosta huomattavasti, on näiden käymälöiden puhtaustaso saatava samalle tasolle muiden käymälöiden kanssa. Työn toimeksiantajana toimi Tampereen Ammattikorkeakoulun OpiEnempi-projekti. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan erilaisten käymälöiden historiasta ja nykyajasta Suomessa sekä siivouksen teoriasta, sekä yleisellä tasolla, että saniteettitilojen puhtaanapitoon keskittyen.
Käymälöiden hygieniatasoa testattiin kahdeksassa eri wc:ssä, joita olivat Biolanin Naturum ja kahden kerroksen käymälä DT, Jets- alipainekäymälä, EcoFlush- vähävetinen käymälä, Falcon- vedetön urinaali, tavallinen miesten wc, tavallinen urinaali, sekä tavallinen naisten wc. Hygieniatasoa tarkkailtiin kahden viikon ajan ottamalla testejä Hygicult-testiliuskoja käyttäen. Näytteiden kasvatuksen jälkeen tuloksia tulkittiin ja vertailtiin, jonka jälkeen pohdittiin mahdollisia toimenpiteitä hygieniatasojen parantamiseksi.
Hygieniatestit onnistuivat hyvin ja Hygicult-testiliuskat olivat nopea ja helppo tapa testata puhtaustasoa ja olivat näin ollen onnistunut valinta testausmenetelmäksi. Hypoteesi siitä, että sisäkuivakäymälät ja vain vähän vettä käyttävät käymälät olisivat puhtaustasoltaan heikompia, kuin tavalliset, enemmän vettä käyttävät käymälät, osoittautui vääräksi. Vain yksi käymälä osoittautui selvästi tuloksiltaan poikkeavaksi muista seitsemästä testatusta käymälästä.
Mielenkiintoisia jatkotutkimusten aiheita voisivat olla esimerkiksi tutkimus siitä, vaikuttaako nykyisen käytössä olevan puhdistusaineen käyttö käymälöiden lopputuotteiden laatuun tai ympäristöystävällisyyteen ja miten tulos muuttuu, jos käytössä on esimerkiksi biohajoava puhdistusaine. Toinen tutkimuksen aihe voisi olla se, toimivatko pohditut keinot alipainekäymälän puhtaustason parantamiseksi
Käymälöiden hygieniatasoa testattiin kahdeksassa eri wc:ssä, joita olivat Biolanin Naturum ja kahden kerroksen käymälä DT, Jets- alipainekäymälä, EcoFlush- vähävetinen käymälä, Falcon- vedetön urinaali, tavallinen miesten wc, tavallinen urinaali, sekä tavallinen naisten wc. Hygieniatasoa tarkkailtiin kahden viikon ajan ottamalla testejä Hygicult-testiliuskoja käyttäen. Näytteiden kasvatuksen jälkeen tuloksia tulkittiin ja vertailtiin, jonka jälkeen pohdittiin mahdollisia toimenpiteitä hygieniatasojen parantamiseksi.
Hygieniatestit onnistuivat hyvin ja Hygicult-testiliuskat olivat nopea ja helppo tapa testata puhtaustasoa ja olivat näin ollen onnistunut valinta testausmenetelmäksi. Hypoteesi siitä, että sisäkuivakäymälät ja vain vähän vettä käyttävät käymälät olisivat puhtaustasoltaan heikompia, kuin tavalliset, enemmän vettä käyttävät käymälät, osoittautui vääräksi. Vain yksi käymälä osoittautui selvästi tuloksiltaan poikkeavaksi muista seitsemästä testatusta käymälästä.
Mielenkiintoisia jatkotutkimusten aiheita voisivat olla esimerkiksi tutkimus siitä, vaikuttaako nykyisen käytössä olevan puhdistusaineen käyttö käymälöiden lopputuotteiden laatuun tai ympäristöystävällisyyteen ja miten tulos muuttuu, jos käytössä on esimerkiksi biohajoava puhdistusaine. Toinen tutkimuksen aihe voisi olla se, toimivatko pohditut keinot alipainekäymälän puhtaustason parantamiseksi