Art-ryhmäharjoitusmenetelmänä sijaishuollossa - kokemuksia
Iivari, Kalle; Kari, Ville; Saastamoinen, Jouko (2012)
Iivari, Kalle
Kari, Ville
Saastamoinen, Jouko
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060111292
Tiivistelmä
Käsittelemme opinnäytetyössämme ART- ryhmäharjoitteluohjelmaa ja selvitämme sen vaikuttavuutta ryhmään osallistuneiden nuorten käyttäytymiseen, ryhmän aikana ja sen jälkeen, niin nuorten kuin ryhmän vetäjien mielestä. Esittelemme myös ryhmään osallistuneiden nuorten sijoituspaikan Hiekkarinteen sijaishuoltoyksikön.
Teoriaosassa keskitymme itse Art-menetelmään. Menetelmän sisällä keskitymme sosiaalisiin taitoihin, vihanhallintaan ja moraaliseen päättelyyn. Nuorten motivointi saa myös oman kappaleensa.
Työnjako opinnäytetyötä tehdessämme oli käytännössä se, että Kalle ja Jouko kuvasivat ART- menetelmän käyttöä ja toiminnan kuvausta esimerkkiyksikön näkökulmasta. Ville ei voinut osallistua itse ryhmiin havainnoijan roolissa, koska hänen osallisuutensa täysin ulkopuolisena, tuntemattomana henkilönä olisi saattanut vaikuttaa nuorten osallistumiseen ryhmätilanteessa. Ville keskittyi teoriatiedon hakuun, alku- ja loppukyselyiden tulosten analysointiin. Ville teki tutkimuslupalomakkeet nuorille ja nuorten vanhemmille, kun taas Kalle ja Jouko vastasivat lupaprosessin etenemisestä ja lupalomakkeiden toimittamisesta asianomaisille. Ohjaajien haastattelut toteuttivat käytännössä Kalle ja Jouko. Nuoret täyttivät haastattelulomakkeet, jotka palautuivat nimettöminä Kallelle ja Joukolle.
Luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi ryhmän koko on liian pieni, mutta näiden tulosten valossa voidaan olettaa, että ART-menetelmällä on ollut suotuisa vaikutus nuorten kehittymiseen usealla osa-alueella. Jos pelkästään kymmenen viikon jaksolla yleisesti ottaen saadaan aikaan näkyviä tuloksia, ART-menetelmä voidaan todeta toimivaksi, jota kannattaa käyttää yhä enenemissä määrin.
Teoriaosassa keskitymme itse Art-menetelmään. Menetelmän sisällä keskitymme sosiaalisiin taitoihin, vihanhallintaan ja moraaliseen päättelyyn. Nuorten motivointi saa myös oman kappaleensa.
Työnjako opinnäytetyötä tehdessämme oli käytännössä se, että Kalle ja Jouko kuvasivat ART- menetelmän käyttöä ja toiminnan kuvausta esimerkkiyksikön näkökulmasta. Ville ei voinut osallistua itse ryhmiin havainnoijan roolissa, koska hänen osallisuutensa täysin ulkopuolisena, tuntemattomana henkilönä olisi saattanut vaikuttaa nuorten osallistumiseen ryhmätilanteessa. Ville keskittyi teoriatiedon hakuun, alku- ja loppukyselyiden tulosten analysointiin. Ville teki tutkimuslupalomakkeet nuorille ja nuorten vanhemmille, kun taas Kalle ja Jouko vastasivat lupaprosessin etenemisestä ja lupalomakkeiden toimittamisesta asianomaisille. Ohjaajien haastattelut toteuttivat käytännössä Kalle ja Jouko. Nuoret täyttivät haastattelulomakkeet, jotka palautuivat nimettöminä Kallelle ja Joukolle.
Luotettavan tutkimustuloksen saamiseksi ryhmän koko on liian pieni, mutta näiden tulosten valossa voidaan olettaa, että ART-menetelmällä on ollut suotuisa vaikutus nuorten kehittymiseen usealla osa-alueella. Jos pelkästään kymmenen viikon jaksolla yleisesti ottaen saadaan aikaan näkyviä tuloksia, ART-menetelmä voidaan todeta toimivaksi, jota kannattaa käyttää yhä enenemissä määrin.