Kielen oppimisen jano : Kielikylpy varhaiskasvatuksessa
Lammi, Tiina (2012)
Lammi, Tiina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053111026
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kielikylpymenetelmän käyttöä varhaiskasvatuksessa. Tutkimus tehtiin englanninkielisestä kielikylvystä eli vieraskielisestä opetuksesta. Näkökulmana olivat menetelmää toteuttavat työntekijät. Tutkimuksen avulla selvitettiin miten menetelmä päiväkotiympäristössä toimii, miten se vaikuttaa lapseen ja hänen kehitykseensä sekä minkälaiseksi varhaiskasvattajat kokevat työnsä ja sen kehittämisen mahdollisuudet.
Opinnäytetyön teoriaosuuden tärkeimmät käsitteet olivat lapsen kielellinen kehitys, lapsen sosiaalisten taitojen ja persoonallisuuden kehitys sekä varhaiskasvatus. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Työntekijöiden haastattelut toimivat tiedonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja ne sisälsivät neljä eri teemaa. Haastattelut äänitettiin, purettiin ja sen jälkeen aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajat näkevät kielikylpytyön erittäin positii-visessa valossa. Menetelmän vahvuutena nähtiin kielikylvyn mielekäs tapa opettaa ja oppia kieltä. Tulokset näyttivät myös kuinka paljon kasvattajat panostavat työhönsä. Se on useille heistä intohimo ja kutsumus. Työn kehittäminen ja uudelleen kouluttautuminen nähtiin tärkeinä asioina. Tutkimuksesta kävi ilmi, että lapsen tulisi hallita oma äidinkieli ennen kielikylvyn aloittamista ja sitä tulisi tukea myöhemminkin erityisesti kotona. Kielikylpy antaa lapselle hyvän kielipohjan jatkoa ajatellen ja tukee selkeästi lapsen monikulttuurisuutta. Tutkimustulokset osoittavat, että kasvattajat uskovat käyttämäänsä menetelmään ja sen tulevaisuuteen.
Opinnäytetyön teoriaosuuden tärkeimmät käsitteet olivat lapsen kielellinen kehitys, lapsen sosiaalisten taitojen ja persoonallisuuden kehitys sekä varhaiskasvatus. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Työntekijöiden haastattelut toimivat tiedonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja ne sisälsivät neljä eri teemaa. Haastattelut äänitettiin, purettiin ja sen jälkeen aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajat näkevät kielikylpytyön erittäin positii-visessa valossa. Menetelmän vahvuutena nähtiin kielikylvyn mielekäs tapa opettaa ja oppia kieltä. Tulokset näyttivät myös kuinka paljon kasvattajat panostavat työhönsä. Se on useille heistä intohimo ja kutsumus. Työn kehittäminen ja uudelleen kouluttautuminen nähtiin tärkeinä asioina. Tutkimuksesta kävi ilmi, että lapsen tulisi hallita oma äidinkieli ennen kielikylvyn aloittamista ja sitä tulisi tukea myöhemminkin erityisesti kotona. Kielikylpy antaa lapselle hyvän kielipohjan jatkoa ajatellen ja tukee selkeästi lapsen monikulttuurisuutta. Tutkimustulokset osoittavat, että kasvattajat uskovat käyttämäänsä menetelmään ja sen tulevaisuuteen.