Fyysisen aktiivisuuden ja ravitsemuksen yhteys kehonkoostumukseen
Miettinen, Meiju (2012)
Miettinen, Meiju
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053110935
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa millaisia muutoksia fyysisellä aktiivisuudella ja ravitsemuksella voi-daan saada aikaan yksilön kehonkoostumuksessa kahdeksan kuukauden interventiojakson aikana.
Toteutin opinnäytetyön elokuu 2011-huhtikuu 2012 välisenä aikana. Opinnäytetyötä varten tarkasteltavat henki-löt olivat mukana Kainuun Liikunta ry:n organisoimassa Hyvinvointi Hyrrä-hankkeessa. Lopullinen otos muo-dostui niistä henkilöistä, jotka olivat hankkeen aikana osallistuneet liikunta- ja ravitsemusohjaukseen. Kumpikin ohjaus toteutui henkilökohtaisesti aina kunkin henkilön kohdalla kolme kertaa. Tarkasteltavan joukon muodostivat 41 henkilöä ja he olivat kaikki työikäisiä. Intervention aikana suoritettiin alku- ja loppumittaukset, jotka pitivät sisällään kehonkoostumusmittauksen InBody 720-laitteella. Kehonkoostumusmittaustuloksista huomioin kehon kokonaispainon, painoindeksin (BMI), kehon viskeraalirasvan, rasvaprosentin, lihasmassan sekä rasvamassan.
Tulosten mukaan terveellisellä ruokavaliolla ja fyysisesti aktiivisella elämäntavalla voidaan jo kahdeksan kuukau-den aikana vaikuttaa merkittävästi kehonkoostumukseen. Yli puolella tarkasteltavista henkilöistä oli kokonaispaino, painoindeksi, rasvaprosentti, rasvamassa ja viskeraalirasva pienentynyt. Lihasmassa puolestaan oli noussut. Henkilöistä suurin osa koki, että lisääntynyt liikunta oli päätekijänä kehonkoostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista henkilöistä koki terveellisen ruokavalion ja lisääntyneen liikunnan yhteisvaikutusten olevan merkittävin kehonkoostumustulosten aiheuttaja. Erityisesti sellaiset henkilöt, jotka eivät olleet aikaisemmin kiinnittäneet huomiota ruokavalioon tai harrastaneet liikuntaa, kokivat suurimmat muutokset kehonkoostumuksessa. 30 % vastaajista koki ravinnon olevan merkittävin tekijä kehonkoostumuksen kannalta, kun taas vain 17 % ilmoitti kokevansa liikunnan merkittävimmäksi tekijäksi. Tulosten analysoinnissa havaitsin kuitenkin, että suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista henkilöistä liikunta oli ennen ravintoa merkittävin kehonkoostumukseen vaikuttanut tekijä.
Tulosten mukaan kahdeksan kuukauden aikana voidaan merkittävästi vaikuttaa yksilön kehonkoostumukseen ja sen muutoksiin. Muutokset edellyttävät kuitenkin henkilön sitoutumista sekä terveellisen ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. Erityisesti sellaisilla henkilöillä, joilla ruokavalion terveellisyys ja liikunnan määrä lisääntyvät, on selkein yhteys kehonkoostumuksen muutoksiin.
Toteutin opinnäytetyön elokuu 2011-huhtikuu 2012 välisenä aikana. Opinnäytetyötä varten tarkasteltavat henki-löt olivat mukana Kainuun Liikunta ry:n organisoimassa Hyvinvointi Hyrrä-hankkeessa. Lopullinen otos muo-dostui niistä henkilöistä, jotka olivat hankkeen aikana osallistuneet liikunta- ja ravitsemusohjaukseen. Kumpikin ohjaus toteutui henkilökohtaisesti aina kunkin henkilön kohdalla kolme kertaa. Tarkasteltavan joukon muodostivat 41 henkilöä ja he olivat kaikki työikäisiä. Intervention aikana suoritettiin alku- ja loppumittaukset, jotka pitivät sisällään kehonkoostumusmittauksen InBody 720-laitteella. Kehonkoostumusmittaustuloksista huomioin kehon kokonaispainon, painoindeksin (BMI), kehon viskeraalirasvan, rasvaprosentin, lihasmassan sekä rasvamassan.
Tulosten mukaan terveellisellä ruokavaliolla ja fyysisesti aktiivisella elämäntavalla voidaan jo kahdeksan kuukau-den aikana vaikuttaa merkittävästi kehonkoostumukseen. Yli puolella tarkasteltavista henkilöistä oli kokonaispaino, painoindeksi, rasvaprosentti, rasvamassa ja viskeraalirasva pienentynyt. Lihasmassa puolestaan oli noussut. Henkilöistä suurin osa koki, että lisääntynyt liikunta oli päätekijänä kehonkoostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista henkilöistä koki terveellisen ruokavalion ja lisääntyneen liikunnan yhteisvaikutusten olevan merkittävin kehonkoostumustulosten aiheuttaja. Erityisesti sellaiset henkilöt, jotka eivät olleet aikaisemmin kiinnittäneet huomiota ruokavalioon tai harrastaneet liikuntaa, kokivat suurimmat muutokset kehonkoostumuksessa. 30 % vastaajista koki ravinnon olevan merkittävin tekijä kehonkoostumuksen kannalta, kun taas vain 17 % ilmoitti kokevansa liikunnan merkittävimmäksi tekijäksi. Tulosten analysoinnissa havaitsin kuitenkin, että suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista henkilöistä liikunta oli ennen ravintoa merkittävin kehonkoostumukseen vaikuttanut tekijä.
Tulosten mukaan kahdeksan kuukauden aikana voidaan merkittävästi vaikuttaa yksilön kehonkoostumukseen ja sen muutoksiin. Muutokset edellyttävät kuitenkin henkilön sitoutumista sekä terveellisen ravitsemuksen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. Erityisesti sellaisilla henkilöillä, joilla ruokavalion terveellisyys ja liikunnan määrä lisääntyvät, on selkein yhteys kehonkoostumuksen muutoksiin.