Triage-hoitajan toiminan kehittäminen päivystyspoliklinikalla
Eronen, Jenni (2012)
Eronen, Jenni
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010822
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata triage-hoitajien näkemyksiä triage-toiminnan toteutumista organisaatiossaan, sekä mahdollisista kehittämisehdotuksista. Tutkimus on tärkeä, koska sen avulla voidaan triage-toimintaa kehittää laadukkaammaksi. Tutkimus on otteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimus aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui 17 päivystyspoliklinikalla toimivaa sairaanhoitajaa, jotka työssään toteuttavat triage-luokitusta (N=17).
Organisaation työnkuva selkiytyy, työryhmän työskentely ja potilas määrien hallinta helpottuu, kun triage-luokituksen avulla saadaan potilaat oikeaan hoitopisteeseen. Triage-luokituksen avulla potilaiden odotusajat vähenevät ja potilaat ohjautuvat suoraan oikeisiin hoitopisteisiin.
Triage-hoitajista vain pieni osa oli saanut koulutusta kiireellisyyden arviointiin. Loput hoitajaista olivat itsenäisesti tutustuneet triage-ohjeistukseen ja toimivat näiden ohjeiden mukaan.
Triage-hoitajana toimimisen parhaana edellytyksenä katsottiin olevan pitkä työkokemus ja organisaation toiminnan tuntemus. Triagen laatu oli riippuvainen triage-hoitajan työkokemuksesta. Vastaajien mukaan triage-hoitajien tekemien hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin työn laatu vaihteli liikaa.
Triage hoitajan työnkuvaan sekä triage ohjeistukseen toivottiin taarkennusta. Erityistä koulutusta kaivattiin hätätila- ja akuuttipotilaan tunnistamiseen, sekä sairauksien tuntemukseen, koska arvioinnissa tulisi tunnistaa hoidon tarve nopeasti. Koulutusta tarvittiin myös yhteistyökumppaneiden toiminnasta. Viranomaisverkon käyttö koettiin haastavaksi, samoin perusterveydenhuollon palvelut kaipasivat selvennystä. Erityisenä kehittämiskohteena mainittiin triage-tiimin ja koulutuksen kehittäminen.
Organisaation työnkuva selkiytyy, työryhmän työskentely ja potilas määrien hallinta helpottuu, kun triage-luokituksen avulla saadaan potilaat oikeaan hoitopisteeseen. Triage-luokituksen avulla potilaiden odotusajat vähenevät ja potilaat ohjautuvat suoraan oikeisiin hoitopisteisiin.
Triage-hoitajista vain pieni osa oli saanut koulutusta kiireellisyyden arviointiin. Loput hoitajaista olivat itsenäisesti tutustuneet triage-ohjeistukseen ja toimivat näiden ohjeiden mukaan.
Triage-hoitajana toimimisen parhaana edellytyksenä katsottiin olevan pitkä työkokemus ja organisaation toiminnan tuntemus. Triagen laatu oli riippuvainen triage-hoitajan työkokemuksesta. Vastaajien mukaan triage-hoitajien tekemien hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin työn laatu vaihteli liikaa.
Triage hoitajan työnkuvaan sekä triage ohjeistukseen toivottiin taarkennusta. Erityistä koulutusta kaivattiin hätätila- ja akuuttipotilaan tunnistamiseen, sekä sairauksien tuntemukseen, koska arvioinnissa tulisi tunnistaa hoidon tarve nopeasti. Koulutusta tarvittiin myös yhteistyökumppaneiden toiminnasta. Viranomaisverkon käyttö koettiin haastavaksi, samoin perusterveydenhuollon palvelut kaipasivat selvennystä. Erityisenä kehittämiskohteena mainittiin triage-tiimin ja koulutuksen kehittäminen.