Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen ja työllistymisen tukeminen Mikolon käsityöpajassa Mikkelissä
Kurvinen, Minna (2012)
Kurvinen, Minna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012053010727
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni kartoitettiin Mikolon käsityöpajassa työskennelleiden maahanmuuttajanaisten omia kokemuksia kotoutumisesta ja työllistymisestä. Työssä selvitettiin auttoiko työjakso maahanmuuttajia työllistymään avoimille työmarkkinoille ja tuotiin esiin maahanmuuttajien omia näkemyksiä ja mietteitä suomen kielen opiskelusta työn ohella. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monen maahanmuuttajanaisen ääni kuuluviin. Mikolon käsityöpaja toimi Mikkelissä vuosina 2000–2011 yhtenä Linkki-työllistämisprojektin toimintona. Tutkimuksen kohderyhmän maahanmuuttajanaiset olivat työssä Mikolossa vuosien 2005 ja 2010 välisenä aikana. Olen saanut opinnäytetyöni toteuttamiseen Kansansivistysrahaston apurahan.
Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys rakentui maahanmuuttajuuden, työllistymisen, kotoutumisen ja monikulttuurisuuden ympärille. Tutkimuksessa korostui maahanmuuttajanaisten asema työmarkkinoilla. Tutkimus toteutettiin suuremmalle kohderyhmälle (51 henkilöä) kyselylomakkeena sekä kolmelle maahanmuuttajanaiselle teemahaastattelun muodossa. Kyselyyn vastasi 27 maahanmuuttajanaista. Lisäksi haastattelin suomen kielen opettajaa, joka kertoi oman näkökulmansa maahanmuuttajien kielikoulutuksesta.
Mikolon käsityöpaja oli monelle maahanmuuttajanaiselle ensimmäinen linkki suomalaiseen työelämään. Tutkimuksen maahanmuuttajanaiset tulivat Suomeen pakolaisina, avioliiton kautta tai he olivat taustaltaan inkeriläisiä. Naisten koulutustaso oli hyvin erilainen sen mukaan, mikä oli heidän lähtömaansa. Mikolon kautta alkoi monelle naisista kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaaliset kontaktit ja kielen oppiminen työympäristössä koettiin tärkeinä. Uusien käsityötaitojen oppiminen ja mahdollisuus opiskella työn ohella suomen kieltä olivat arjessa kotouttavia toimintoja.
Työllistyminen avoimille markkinoille ei ollut kovin helppoa. Heti projektin jälkeen avoimille markkinoille työllistyi neljä naista. Tutkimuksen tekohetkellä työssä oli kuusi vastaajista, joista yksi toimi yrittäjänä omassa yrityksessään. Projektia arvostettiin parempana vaihtoehtona kuin kotona oloa. Tyytyväisimpiä projektiin olivat afrikkalaiset ja venäläiset vastaajat.
Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys rakentui maahanmuuttajuuden, työllistymisen, kotoutumisen ja monikulttuurisuuden ympärille. Tutkimuksessa korostui maahanmuuttajanaisten asema työmarkkinoilla. Tutkimus toteutettiin suuremmalle kohderyhmälle (51 henkilöä) kyselylomakkeena sekä kolmelle maahanmuuttajanaiselle teemahaastattelun muodossa. Kyselyyn vastasi 27 maahanmuuttajanaista. Lisäksi haastattelin suomen kielen opettajaa, joka kertoi oman näkökulmansa maahanmuuttajien kielikoulutuksesta.
Mikolon käsityöpaja oli monelle maahanmuuttajanaiselle ensimmäinen linkki suomalaiseen työelämään. Tutkimuksen maahanmuuttajanaiset tulivat Suomeen pakolaisina, avioliiton kautta tai he olivat taustaltaan inkeriläisiä. Naisten koulutustaso oli hyvin erilainen sen mukaan, mikä oli heidän lähtömaansa. Mikolon kautta alkoi monelle naisista kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaaliset kontaktit ja kielen oppiminen työympäristössä koettiin tärkeinä. Uusien käsityötaitojen oppiminen ja mahdollisuus opiskella työn ohella suomen kieltä olivat arjessa kotouttavia toimintoja.
Työllistyminen avoimille markkinoille ei ollut kovin helppoa. Heti projektin jälkeen avoimille markkinoille työllistyi neljä naista. Tutkimuksen tekohetkellä työssä oli kuusi vastaajista, joista yksi toimi yrittäjänä omassa yrityksessään. Projektia arvostettiin parempana vaihtoehtona kuin kotona oloa. Tyytyväisimpiä projektiin olivat afrikkalaiset ja venäläiset vastaajat.