Miten aivovamma vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään?
Lahti, Jenni; Jääskeläinen, Sari (2012)
Lahti, Jenni
Jääskeläinen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910625
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata kuinka aivovamma on vaikuttanut aivovammaa sairastavan psyykkiseen hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan soveltaa käytännön hoitotyöhön Palvelukoti Rauhassa. Tärkeimpänä tavoitteena oli asukkaiden hyvän hoidon edistäminen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla maalis- ja huhtikuussa 2012. Kyselylomakkeet lähetettiin Aivovammaliiton avustuksella heidän 53 jäsenelleen. Vastauksia saimme 23 (n=23) eli osallistumisprosentti oli 43,4 %. Kyselylomakkeella oli 4 kysymystä, jotka käsittelivät vastaajien taustatietoja sekä 40 monivalintaväittämää. Väittämät 5-19 käsittelivät aivovammaa sairastavien psyykkistä hyvinvointia edistäviä tekijöitä, väittämät 20–35 käsittelivät aivovammapotilaiden psyykkistä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja väittämät 36–44 käsittelivät aivovammapotilaiden sosiaalista elämää. Kyselylomakkeet analysoitiin SPSS -ohjelman avulla.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan aivovammaa sairastavan psyykkistä hyvinvointia edistävät perhe ja ystävät sekä heidän arvostus ja ymmärrys aivovamman erityispiirteisiin, vertaistuki, harrastukset, kuntoutus ja vammautumisen jälkeinen seuranta. Suurin osa vastaajista oli myös hyväksynyt itsessään fyysiset oireet ja opetellut elämään niiden kanssaan. Tuloksista ilmeni myös, että aivovammaa sairastavan psyykkistä hyvinvointia heikentää aivovamman myötä tullut ärtyisyys, ahdistus, masennus, väsymys, muistihäiriöt ja heikentynyt itsetunto. Aivovamma on aiheuttanut myös arkisten askareiden tekemisen vaikeutta ja arkisten askareiden tekemi-seen kuluvaa kohtuuttoman pitkää aikaa, aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeutta, kielellisiä häiriöitä sekä fyysisiä oireita, jotka ovat osaltaan heikentäneet vastaajien psyykkistä hyvinvointia. Kyselyn mukaan aivovammaa sairastavien sosiaaliseen elämään vaikuttavista tekijöistä ei noussut esiin tiettyjä asioita, jotka olisivat erityisesti vaikuttaneet vastaajien sosiaalisiin suhteisiin. Vastaukset jakaantuivat kyseisessä osiossa melko tasaisesti vastaajien kesken samaa mieltä ja eri mieltä vaihtoehtoihin.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla maalis- ja huhtikuussa 2012. Kyselylomakkeet lähetettiin Aivovammaliiton avustuksella heidän 53 jäsenelleen. Vastauksia saimme 23 (n=23) eli osallistumisprosentti oli 43,4 %. Kyselylomakkeella oli 4 kysymystä, jotka käsittelivät vastaajien taustatietoja sekä 40 monivalintaväittämää. Väittämät 5-19 käsittelivät aivovammaa sairastavien psyykkistä hyvinvointia edistäviä tekijöitä, väittämät 20–35 käsittelivät aivovammapotilaiden psyykkistä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja väittämät 36–44 käsittelivät aivovammapotilaiden sosiaalista elämää. Kyselylomakkeet analysoitiin SPSS -ohjelman avulla.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan aivovammaa sairastavan psyykkistä hyvinvointia edistävät perhe ja ystävät sekä heidän arvostus ja ymmärrys aivovamman erityispiirteisiin, vertaistuki, harrastukset, kuntoutus ja vammautumisen jälkeinen seuranta. Suurin osa vastaajista oli myös hyväksynyt itsessään fyysiset oireet ja opetellut elämään niiden kanssaan. Tuloksista ilmeni myös, että aivovammaa sairastavan psyykkistä hyvinvointia heikentää aivovamman myötä tullut ärtyisyys, ahdistus, masennus, väsymys, muistihäiriöt ja heikentynyt itsetunto. Aivovamma on aiheuttanut myös arkisten askareiden tekemisen vaikeutta ja arkisten askareiden tekemi-seen kuluvaa kohtuuttoman pitkää aikaa, aloitekyvyttömyyttä, keskittymisvaikeutta, kielellisiä häiriöitä sekä fyysisiä oireita, jotka ovat osaltaan heikentäneet vastaajien psyykkistä hyvinvointia. Kyselyn mukaan aivovammaa sairastavien sosiaaliseen elämään vaikuttavista tekijöistä ei noussut esiin tiettyjä asioita, jotka olisivat erityisesti vaikuttaneet vastaajien sosiaalisiin suhteisiin. Vastaukset jakaantuivat kyseisessä osiossa melko tasaisesti vastaajien kesken samaa mieltä ja eri mieltä vaihtoehtoihin.