Rikosseuraamusesimiehen rooli vankilan turvallisuuden hallinnassa
Heikkinen, Petteri (2012)
Heikkinen, Petteri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810383
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää rikosseuraamusesimiehen roolia vankilan turvallisuuden hallinnassa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään miten esimiehet kokevat turvallisuuden hallinnan ja siihen liittyvän johtamisen. Alkuperäinen ajatus tälle työlle saatiin Rikosseuraamuslaitoksen Keskushallintoyksikössä käydyssä palaverissa, jossa keskusteltiin esimiestyöstä ja turvallisuuden hallinnan haasteista. Tutkimukseni yhteyshenkilönä toimi suunnittelija Tarmo Parviainen.
Vuoden 2006 organisaatiouudistuksen myötä vankilan esimiehet jaettiin kahteen ryhmään: rangaistusajan suunnitelmasta vastaaviin rikosseuraamusesimiehiin ja turvallisuudesta vastaaviin rikosseuraamusesimiehiin. Esimiehet ovat muutamassa vuodessa sisäistäneet tehtävänsä ja heidän toimintansa on oleellinen osa vankilan turvallisuuskulttuuria. Tästä johtuen tämä työ keskittyy tutkimaan esimiehen roolia.
Opinnäytetyö on suoritettu laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä kyselytutkimusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu esimiestyöhön, turvallisuuden hallintaan ja vankilan toimintaympäristöön liittyvästä teoriasta. Vankilatyössä turvallisuus nousee keskeiseksi tekijäksi ja aktiivinen turvallisuustyö on jokaisen rikosseuraamusalalla työskentelevän velvollisuus. Tämän vuoksi käsittelen tässä tutkimuksessa rikosseuraamusesimiehiä yhtenä ryhmänä.
Kyselytutkimus lähetettiin kaikille Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella toimiville rikosseuraamusesimiehille. Kyselyyn vastasi 37 henkilöä. Kyselytutkimuksen vastauksista selvisi, että suurin osa vastaajista piti oman laitoksensa turvallisuusilmapiiriä kannustavana. Vastaajat olivat myös vahvasti samaa mieltä siitä, että työntekijät tarvitsevat ohjausta turvallisuustyössä. Tärkeänä pidettiin myös ennakoivan turvallisuustyön koulutuksen lisäämistä. Rikosseuraamusesimiehet pitävät turvallisuutta tärkeänä ja kaikille yhteisenä asiana. Heidän rooliaan pidettiin yleisesti vaativana ja laaja-alaisena. Omien havaintojeni mukaan vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys vankilatyössä ja sitä tulee kehittää edelleen. Viestintää tulee parantaa tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia esimiesten ja työntekijöiden väliselle kommunikaatiolle.
Vuoden 2006 organisaatiouudistuksen myötä vankilan esimiehet jaettiin kahteen ryhmään: rangaistusajan suunnitelmasta vastaaviin rikosseuraamusesimiehiin ja turvallisuudesta vastaaviin rikosseuraamusesimiehiin. Esimiehet ovat muutamassa vuodessa sisäistäneet tehtävänsä ja heidän toimintansa on oleellinen osa vankilan turvallisuuskulttuuria. Tästä johtuen tämä työ keskittyy tutkimaan esimiehen roolia.
Opinnäytetyö on suoritettu laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä kyselytutkimusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu esimiestyöhön, turvallisuuden hallintaan ja vankilan toimintaympäristöön liittyvästä teoriasta. Vankilatyössä turvallisuus nousee keskeiseksi tekijäksi ja aktiivinen turvallisuustyö on jokaisen rikosseuraamusalalla työskentelevän velvollisuus. Tämän vuoksi käsittelen tässä tutkimuksessa rikosseuraamusesimiehiä yhtenä ryhmänä.
Kyselytutkimus lähetettiin kaikille Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella toimiville rikosseuraamusesimiehille. Kyselyyn vastasi 37 henkilöä. Kyselytutkimuksen vastauksista selvisi, että suurin osa vastaajista piti oman laitoksensa turvallisuusilmapiiriä kannustavana. Vastaajat olivat myös vahvasti samaa mieltä siitä, että työntekijät tarvitsevat ohjausta turvallisuustyössä. Tärkeänä pidettiin myös ennakoivan turvallisuustyön koulutuksen lisäämistä. Rikosseuraamusesimiehet pitävät turvallisuutta tärkeänä ja kaikille yhteisenä asiana. Heidän rooliaan pidettiin yleisesti vaativana ja laaja-alaisena. Omien havaintojeni mukaan vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys vankilatyössä ja sitä tulee kehittää edelleen. Viestintää tulee parantaa tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia esimiesten ja työntekijöiden väliselle kommunikaatiolle.