”Ei ihan niin kuin ennen” : Itäsuomalaisten viittomakielen tulkkien käsityksiä ammattietiikasta tulkkauspalvelun Kelalle siirtymisen jälkeen
Kokkonen, Kati (2012)
Kokkonen, Kati
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810212
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää viittomakielen tulkkien käsityksiä ammattisäännöstön noudattamisesta ja tulkitsemisesta tällä hetkellä, kun tulkkauspalvelun rahoitus- ja järjestämisvastuu on 1.9.2010 alkaen ollut Kansaneläkelaitoksella (Kela). Työtä voi hyödyntää jokainen tulkki pohtiessaan toimintaansa työelämässä, lisäksi työstä hyötyvät tulkkauspalveluntuottajat ja tulkkikoulutus.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kahta Itä-Suomen alueella työskentelevää, pitkän työkokemuksen omaavaa viittomakielen tulkkia, joista toisella on kokemusta myös Kelan tulkkivälittäjänä toimimisesta. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2012, haastattelurunkona käytettiin viittomakielen tulkin ammattisäännöstöä. Haastatteluissa ammattisäännöstö käytiin läpi kohta kohdalta. Jokaisen ammattieettisen säännön kohdalla haastateltavat pohtivat, oliko kyseisen säännön noudattamiseen tai tulkintaan tullut muutoksia tulkkauspalvelun siirryttyä Kelalle. Jos muutoksia oli haastateltavien mielestä tapahtunut, he kuvailivat niitä esimerkkien avulla. Ammattisäännöstön lisäksi haastatteluissa käsiteltiin säännöstöön läheisesti liittyviä aihealueita: tulkkitoiminnan yhteistyöryhmää ja tulkkirekisteriä.
Tulokset on jaoteltu seitsemään haastatteluissa esiin nousseeseen aihekokonaisuuteen. Aihealueet ovat kollektiivinen vaitiolovelvollisuus ja tulkkauksiin valmistautuminen, toimeksiannon vastaanottaminen, viittomakielen tulkkien keskinäinen solidaarisuus, tulkin ammattitaidon kehittäminen, tulkkivälittäjän rooli, tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ja palautteen antaminen sekä tulkkirekisteri. Tuloksista käy ilmi, että tulkkauspalvelun Kelalle siirtyminen on haastateltavien mielestä tuonut muutoksia ammattisäännöstön noudattamiseen ja tulkintaan. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että Kelan on tarpeellista tarkastella toimintaansa, jotta sen toimintatavat mahdollistavat sen itsensä asettamien vaatimusten täyttämisen. Myös tulkkivälitysjärjestelmää ja asiakaspalautteen antamista on opinnäytetyön tulosten perusteella kehitettävä.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kahta Itä-Suomen alueella työskentelevää, pitkän työkokemuksen omaavaa viittomakielen tulkkia, joista toisella on kokemusta myös Kelan tulkkivälittäjänä toimimisesta. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2012, haastattelurunkona käytettiin viittomakielen tulkin ammattisäännöstöä. Haastatteluissa ammattisäännöstö käytiin läpi kohta kohdalta. Jokaisen ammattieettisen säännön kohdalla haastateltavat pohtivat, oliko kyseisen säännön noudattamiseen tai tulkintaan tullut muutoksia tulkkauspalvelun siirryttyä Kelalle. Jos muutoksia oli haastateltavien mielestä tapahtunut, he kuvailivat niitä esimerkkien avulla. Ammattisäännöstön lisäksi haastatteluissa käsiteltiin säännöstöön läheisesti liittyviä aihealueita: tulkkitoiminnan yhteistyöryhmää ja tulkkirekisteriä.
Tulokset on jaoteltu seitsemään haastatteluissa esiin nousseeseen aihekokonaisuuteen. Aihealueet ovat kollektiivinen vaitiolovelvollisuus ja tulkkauksiin valmistautuminen, toimeksiannon vastaanottaminen, viittomakielen tulkkien keskinäinen solidaarisuus, tulkin ammattitaidon kehittäminen, tulkkivälittäjän rooli, tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä ja palautteen antaminen sekä tulkkirekisteri. Tuloksista käy ilmi, että tulkkauspalvelun Kelalle siirtyminen on haastateltavien mielestä tuonut muutoksia ammattisäännöstön noudattamiseen ja tulkintaan. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että Kelan on tarpeellista tarkastella toimintaansa, jotta sen toimintatavat mahdollistavat sen itsensä asettamien vaatimusten täyttämisen. Myös tulkkivälitysjärjestelmää ja asiakaspalautteen antamista on opinnäytetyön tulosten perusteella kehitettävä.