Kirjallisuuskatsaus vapaaehtoistoiminnasta sosiaali- ja terveysalalla
hasko, sofia; penttilä, noora (2012)
hasko, sofia
penttilä, noora
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810170
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia kirjallisuuskatsaus vapaaehtoistyöstä sosiaali- ja terveysalalla. Olemme kuvanneet työssämme vapaaehtoistoiminnan historiaa, sekä avanneet työmme keskeiset käsitteet. Tutkimuskysymyksemme ovat: Miten vapaaehtoistyö on organisoitu Suomessa? Mikä on vapaaehtoisen rooli sosiaali- ja terveysalalla sekä Mikä auttaa vapaaehtoisia jaksamaan?
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuskysymyksien määrittämisestä, aineiston valinnasta ja tulosten esittelystä. Tutkimusaineisto koostui kirjallisuudesta, Internetin verkkojulkaisuista sekä lehdistä. Valitsemamme lähteet sijoittuivat vuosille 1995-2011.
Käytimme sekä yleistä kirjallisuutta että tieteellisiä tutkimuksia. Käytimme sisällönanalyysiä aineiston analysoinnissa.
Tuloksista kävi ilmi, että vapaaehtoistoiminta on organisoitu parhaiten suurissa ja tunnetuissa järjestöissä. Hyvin organisoitu vapaaehtoistoiminta vaatii palkatun ammattihenkilön johtamaan vapaaehtoistoimintaa, rahoituksen ja strategian. Vapaaehtoistoimintaa tulee markkinoida, jotta saadaan rekrytoitua lisää toimijoita mukaan. Vapaaehtoisten koulutus, motivointi ja kannustus ovat osa vapaaehtoistoiminnan organisointia. Lisäksi yhteistyö muiden vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen kanssa koettiin järkeväksi.
Vapaaehtoistoiminnassa on kyse tuen ja ajan antamisesta, ei ammattiauttamisesta. Vapaaehtoinen toimii sosiaali- ja terveysalalla maallikon roolissa. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä kuka tahansa ja vapaaehtoistoimintaan ei tarvita erillistä koulutusta. Ammatillinen työ ja vapaaehtoistoiminta eivät ole toistensa vastakohtia, eikä kumpikaan voi korvata toista. Tärkeää on, että tehtävien sisällöt, vastuunjako ja roolit ovat selvillä kaikille osapuolille. Vapaaehtoisten sitoutumisen ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että he saavat tukea, huomiota ja ohjausta. Virkistystilaisuuksilla on suuri merkitys vapaaehtoisten jaksamiselle. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus tutustua tilaisuuksissa toisiinsa ja jakaa kokemuksia. Työnohjaus on vapaaehtoisen jaksamisen tukena. Keskustelussa voidaan käydä läpi kuinka vapaaehtoinen kokee omat tehtävänsä ja tarvitseeko vapaaehtoinen mahdollisesti apua, vertaistukea tai neuvoja.
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus rakentui tutkimuskysymyksien määrittämisestä, aineiston valinnasta ja tulosten esittelystä. Tutkimusaineisto koostui kirjallisuudesta, Internetin verkkojulkaisuista sekä lehdistä. Valitsemamme lähteet sijoittuivat vuosille 1995-2011.
Käytimme sekä yleistä kirjallisuutta että tieteellisiä tutkimuksia. Käytimme sisällönanalyysiä aineiston analysoinnissa.
Tuloksista kävi ilmi, että vapaaehtoistoiminta on organisoitu parhaiten suurissa ja tunnetuissa järjestöissä. Hyvin organisoitu vapaaehtoistoiminta vaatii palkatun ammattihenkilön johtamaan vapaaehtoistoimintaa, rahoituksen ja strategian. Vapaaehtoistoimintaa tulee markkinoida, jotta saadaan rekrytoitua lisää toimijoita mukaan. Vapaaehtoisten koulutus, motivointi ja kannustus ovat osa vapaaehtoistoiminnan organisointia. Lisäksi yhteistyö muiden vapaaehtoistoimintaa järjestävien tahojen kanssa koettiin järkeväksi.
Vapaaehtoistoiminnassa on kyse tuen ja ajan antamisesta, ei ammattiauttamisesta. Vapaaehtoinen toimii sosiaali- ja terveysalalla maallikon roolissa. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä kuka tahansa ja vapaaehtoistoimintaan ei tarvita erillistä koulutusta. Ammatillinen työ ja vapaaehtoistoiminta eivät ole toistensa vastakohtia, eikä kumpikaan voi korvata toista. Tärkeää on, että tehtävien sisällöt, vastuunjako ja roolit ovat selvillä kaikille osapuolille. Vapaaehtoisten sitoutumisen ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että he saavat tukea, huomiota ja ohjausta. Virkistystilaisuuksilla on suuri merkitys vapaaehtoisten jaksamiselle. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus tutustua tilaisuuksissa toisiinsa ja jakaa kokemuksia. Työnohjaus on vapaaehtoisen jaksamisen tukena. Keskustelussa voidaan käydä läpi kuinka vapaaehtoinen kokee omat tehtävänsä ja tarvitseeko vapaaehtoinen mahdollisesti apua, vertaistukea tai neuvoja.