Neuromarkkinoinnin mahdollisuudet Suomessa
Maunula, Sini (2012)
Maunula, Sini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710091
Tiivistelmä
Neuromarkkinointi on vielä toistaiseksi Suomessa melko uusi ja tuntematon ala. Ensimmäiset ”neuromarketing” -termiä käyttäneet yritykset perustettiin ulkomailla vuonna 2002 ja ensimmäinen julkinen neuromarkkinointitutkimus toteutettiin vuonna 2004.
Aiheesta löytyvän tiedon määrä on kasvanut nopeasti, mutta löytyvä tieto on pääosin englanniksi ja kattavan kokonaiskuvan saaminen edellyttää syvällistä paneutumista asiaan. Neuromarkkinoinnista kiinnostuneiden yritysten kannalta tämä on hankalaa, koska aiheeseen tutustuminen veisi paljon työtunteja palvelun käytön suunnittelun mahdollistamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota perustietoa neuromarkkinoinnista suomalaisten yritysten käyttöön. Palvelun mahdollisuuksia Suomessa tarkasteltiin eri analyysien, kuten PESTEn ja SWOTin avulla. Aiempia vastaavia dokumentaatioita ei aineistonkeruun yhteydessä löytynyt.
Näiden lisäksi tutkittiin kvalitatiivisella kyselytutkimuksella ulkomaisten neuromarkkinoinnin asiantuntijoiden (n=7), suomalaisten yritysten edustajien (n=7) ja suomalaisten fMRI-tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden (n=12) suhtautumista neuromarkkinointiin. Otos valittiin siten, että valituilla vastaajilla oli tarpeeksi tietoa aiheesta mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muuna tutkimusmateriaalina käytettiin artikkeleita, Internetiä ja Neuroeconomics Laboratorion kevään 2011 projektin aikana kerättyjä tietoja ja kokemuksia.
Tulosten mukaan suomalaisilla yrityksillä on kiinnostusta palveluun ja ideoita siitä, miten neuromarkkinointia voitaisiin hyödyntää yrityksen liiketoiminnassa. Korostetuimpana ongelmana nähtiin neuromarkkinoinnin hinta ja puutteellinen näyttö sen avulla saavutettavista hyödyistä.
Hintatason alas saamisen lisäksi tarvittaisiin lisää tietoa. Yritykset haluavat tietää, miten neuromarkkinointi voisi hyödyttää heitä käytännössä niin, että palvelun käyttö koettaisiin kannattavana. Suomalaisille kuluttajille taas pitäisi tarjota perustietoa neuromarkkinoinnista. Tällöin ei pääsisi syntymän käsitystä manipuloinnista eli kuluttajien käyttäytymisen muuttamisesta heidän tahtonsa vastaisesti.
Mikäli edelliset asiat saataisiin kuntoon, neuromarkkinointi-palvelulla näyttäisi olevan tulevaisuudessa markkinoita Suomessa. Niin tutkijoilla, ulkomaisilla neuromarkkinoinnin asiantuntijoilla, suomalaisten yritysten edustajilla kuin suomalaisilla kuluttajillakin tuntuisi olevan uskoa neuromarkkinoinnin tulevaisuuteen.
Aiheesta löytyvän tiedon määrä on kasvanut nopeasti, mutta löytyvä tieto on pääosin englanniksi ja kattavan kokonaiskuvan saaminen edellyttää syvällistä paneutumista asiaan. Neuromarkkinoinnista kiinnostuneiden yritysten kannalta tämä on hankalaa, koska aiheeseen tutustuminen veisi paljon työtunteja palvelun käytön suunnittelun mahdollistamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota perustietoa neuromarkkinoinnista suomalaisten yritysten käyttöön. Palvelun mahdollisuuksia Suomessa tarkasteltiin eri analyysien, kuten PESTEn ja SWOTin avulla. Aiempia vastaavia dokumentaatioita ei aineistonkeruun yhteydessä löytynyt.
Näiden lisäksi tutkittiin kvalitatiivisella kyselytutkimuksella ulkomaisten neuromarkkinoinnin asiantuntijoiden (n=7), suomalaisten yritysten edustajien (n=7) ja suomalaisten fMRI-tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden (n=12) suhtautumista neuromarkkinointiin. Otos valittiin siten, että valituilla vastaajilla oli tarpeeksi tietoa aiheesta mielipiteensä ilmaisemiseksi. Muuna tutkimusmateriaalina käytettiin artikkeleita, Internetiä ja Neuroeconomics Laboratorion kevään 2011 projektin aikana kerättyjä tietoja ja kokemuksia.
Tulosten mukaan suomalaisilla yrityksillä on kiinnostusta palveluun ja ideoita siitä, miten neuromarkkinointia voitaisiin hyödyntää yrityksen liiketoiminnassa. Korostetuimpana ongelmana nähtiin neuromarkkinoinnin hinta ja puutteellinen näyttö sen avulla saavutettavista hyödyistä.
Hintatason alas saamisen lisäksi tarvittaisiin lisää tietoa. Yritykset haluavat tietää, miten neuromarkkinointi voisi hyödyttää heitä käytännössä niin, että palvelun käyttö koettaisiin kannattavana. Suomalaisille kuluttajille taas pitäisi tarjota perustietoa neuromarkkinoinnista. Tällöin ei pääsisi syntymän käsitystä manipuloinnista eli kuluttajien käyttäytymisen muuttamisesta heidän tahtonsa vastaisesti.
Mikäli edelliset asiat saataisiin kuntoon, neuromarkkinointi-palvelulla näyttäisi olevan tulevaisuudessa markkinoita Suomessa. Niin tutkijoilla, ulkomaisilla neuromarkkinoinnin asiantuntijoilla, suomalaisten yritysten edustajilla kuin suomalaisilla kuluttajillakin tuntuisi olevan uskoa neuromarkkinoinnin tulevaisuuteen.