Varhainen vuorovaikutus ja sen tukeminen musiikkiterapian avulla
Alisaari, Jenni; Sundell, Marika (2012)
Alisaari, Jenni
Sundell, Marika
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710046
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta artikkelista. Ensimmäinen käsittelee varhaista vuorovaikutusta sekä sen tukemista musiikkiterapian avulla, ja siihen sisältyy suppea kuvaus musiikkiterapiajaksosta ensikodissa. Toinen artikkeli keskittyy yhden musiikkiterapiajaksolle osallistuneen perheen terapiaprosessin kuvaukseen.
Lapsen ja vanhemman välinen varhainen vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä lapsen kehitykseen liittyvistä tekijöistä. Se, miten lapsen tarpeisiin vastataan, vaikuttaa siihen, millainen kiintymyssuhde lapselle muodostuu. Kiintymyssuhde voi olla joko turvallinen tai turvaton, ja se ilmenee lapsen tavassa olla vuorovaikutuksessa vanhempansa kanssa sekä siinä, miten lapsi hakee tältä lohtua ja turvaa.
Kiintymyssuhteen laatu on yhteydessä lapsen kykyyn säädellä tunteitaan, tehdä havaintoja ympäristöstään ja oppia, sekä vaikuttaa hänen tapaansa toimia sosiaalisissa tilanteissa ja luottaa toisiin ihmisiin. Kiintymyssuhde on melko pysyvä, mutta se saattaa muuttua turvallisesta turvattomaksi jonkin vakavan kielteisen tapahtuman myötä. Turvattomasta turvalliseksi kiintymyssuhde voi muuttua korvaavien ihmissuhteiden ja terapian avulla.
Laadullisesti ja määrällisesti liian vähäinen vuorovaikutus johtaa ongelmiin lapsen kehityksessä. Varhaisen vuorovaikutuksen riskitekijöitä ovat lapsen laiminlyönti ja pahoinpitely sekä äidin päihteiden käyttö ja masennus. Varhaista vuorovaikutusta voidaan tukea erilaisin terapiamuodoin sekä esimerkiksi tarjoamalla äidille ja lapselle kodinomaista kuntoutusta ensikodissa. Musiikkiterapia on hyvä keino äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemisessa, koska musiikkia voi käyttää kommunikaationa tai sen välineenä.
Artikkelien taustalla on ensikodissa asuville päihdeongelmaisille äideille ja heidän lapsilleen tarjottu 12 kerran musiikkiterapiajakso. Terapian tavoitteena oli tukea varhaista vuorovaikutusta, antaa äideille kokemuksia siitä, miten lapsen kanssa voi toimia musiikin avulla sekä tuoda laulaminen osaksi terapiaan osallistuneiden arkea. Terapia onnistui hyvin, sillä jokaisen terapiaan osallistuneen lapsen ja aikuisen vuorovaikutustaidoissa tapahtui kehitystä. Lapset alkoivat ottaa enemmän kontaktia aikuisiin, ja äidit kertoivat, että laulamisesta tuli osa vuorovaikutusta perheiden arjessa.
Lapsen ja vanhemman välinen varhainen vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä lapsen kehitykseen liittyvistä tekijöistä. Se, miten lapsen tarpeisiin vastataan, vaikuttaa siihen, millainen kiintymyssuhde lapselle muodostuu. Kiintymyssuhde voi olla joko turvallinen tai turvaton, ja se ilmenee lapsen tavassa olla vuorovaikutuksessa vanhempansa kanssa sekä siinä, miten lapsi hakee tältä lohtua ja turvaa.
Kiintymyssuhteen laatu on yhteydessä lapsen kykyyn säädellä tunteitaan, tehdä havaintoja ympäristöstään ja oppia, sekä vaikuttaa hänen tapaansa toimia sosiaalisissa tilanteissa ja luottaa toisiin ihmisiin. Kiintymyssuhde on melko pysyvä, mutta se saattaa muuttua turvallisesta turvattomaksi jonkin vakavan kielteisen tapahtuman myötä. Turvattomasta turvalliseksi kiintymyssuhde voi muuttua korvaavien ihmissuhteiden ja terapian avulla.
Laadullisesti ja määrällisesti liian vähäinen vuorovaikutus johtaa ongelmiin lapsen kehityksessä. Varhaisen vuorovaikutuksen riskitekijöitä ovat lapsen laiminlyönti ja pahoinpitely sekä äidin päihteiden käyttö ja masennus. Varhaista vuorovaikutusta voidaan tukea erilaisin terapiamuodoin sekä esimerkiksi tarjoamalla äidille ja lapselle kodinomaista kuntoutusta ensikodissa. Musiikkiterapia on hyvä keino äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemisessa, koska musiikkia voi käyttää kommunikaationa tai sen välineenä.
Artikkelien taustalla on ensikodissa asuville päihdeongelmaisille äideille ja heidän lapsilleen tarjottu 12 kerran musiikkiterapiajakso. Terapian tavoitteena oli tukea varhaista vuorovaikutusta, antaa äideille kokemuksia siitä, miten lapsen kanssa voi toimia musiikin avulla sekä tuoda laulaminen osaksi terapiaan osallistuneiden arkea. Terapia onnistui hyvin, sillä jokaisen terapiaan osallistuneen lapsen ja aikuisen vuorovaikutustaidoissa tapahtui kehitystä. Lapset alkoivat ottaa enemmän kontaktia aikuisiin, ja äidit kertoivat, että laulamisesta tuli osa vuorovaikutusta perheiden arjessa.