UUDEN ENNAKKORAIVAUSOHJEEN JA TYÖVAIKEUSLUOKITTELUN KÄYTTÖÖNOTTO METSÄ GROUPIN HARVENNUSKOHTEILLA
Lankinen, Tomi (2012)
Lankinen, Tomi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052610032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052610032
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin uutta ennakkoraivausmenetelmää, eli niin sanottua näkemäraivausta ja työvaikeusluokitteluohjeen käyttöönottoa. Tausta-aineistona opinnäytetyössä käytettiin tutkimuksia, joissa on käsitelty alikasvoksen vaikutusta koneellisen korjuun toteutuksessa ja useita muita tutkimuksia, joilla tuettiin tutkimuksessa esitettyjä ehdotuksia ja johtopäätöksiä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin maastoinventointeja, joilla määriteltiin arviointikohteiden todellinen työvaikeusluokka. Lisäksi metsäasiantuntijoilta kerättiin työvaikeusluokitteluarvioinnit ja metsurilta työaikatietoa työvaikeusluokittelutaulukon luotettavuuden tutkimiseksi. Tutkimukseen haastateltiin myös metsäasiantuntijoita, metsänomistajia, metsuria sekä hakkuukoneen kuljettajaa.
Tutkimuksessa ilmeni, että uusi ohje on aiempien tutkimuksien tutkimusmateriaalin perusteella pääpiirteittäin toimiva. Metsäasiantuntijoiden työvaikeusluokitteluarvioissa haja-arvioiden määrä myös väheni näkemäraivauksen mukaisessa työvaikeusluokittelussa. Metsurin työaikatiedoista kävi ilmi, että ylilaadun tekemisen riski on mahdollinen näkemäraivauksessa. Tältä osin työvaikeusluokittelutaulukon luotettavuutta olisi seurattava.
Jatkotoimenpiteinä esitetään ohjeen täsmentämistä sekä leimikkokohtaisten muuttuvien tekijöiden huomioimista työvaikeusluokittelussa. Metsurin työaikatietoja olisi syytä myös seurata jatkossa, jotta varmistuttaisiin työvaikeusluokittelun todenmukaisuudesta ja metsäasiantuntijoiden ammattitaidosta työvaikeusluokittelussa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin maastoinventointeja, joilla määriteltiin arviointikohteiden todellinen työvaikeusluokka. Lisäksi metsäasiantuntijoilta kerättiin työvaikeusluokitteluarvioinnit ja metsurilta työaikatietoa työvaikeusluokittelutaulukon luotettavuuden tutkimiseksi. Tutkimukseen haastateltiin myös metsäasiantuntijoita, metsänomistajia, metsuria sekä hakkuukoneen kuljettajaa.
Tutkimuksessa ilmeni, että uusi ohje on aiempien tutkimuksien tutkimusmateriaalin perusteella pääpiirteittäin toimiva. Metsäasiantuntijoiden työvaikeusluokitteluarvioissa haja-arvioiden määrä myös väheni näkemäraivauksen mukaisessa työvaikeusluokittelussa. Metsurin työaikatiedoista kävi ilmi, että ylilaadun tekemisen riski on mahdollinen näkemäraivauksessa. Tältä osin työvaikeusluokittelutaulukon luotettavuutta olisi seurattava.
Jatkotoimenpiteinä esitetään ohjeen täsmentämistä sekä leimikkokohtaisten muuttuvien tekijöiden huomioimista työvaikeusluokittelussa. Metsurin työaikatietoja olisi syytä myös seurata jatkossa, jotta varmistuttaisiin työvaikeusluokittelun todenmukaisuudesta ja metsäasiantuntijoiden ammattitaidosta työvaikeusluokittelussa.