Mistä on hyvä työhyvinvointi tehty?
Paasonen, Satu (2012)
Paasonen, Satu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259889
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan työhyvinvointia Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa. Jyväskylän kaupunki
teettää joka toinen vuosi koko henkilöstölleen (7500) työhyvinvointi-kyselyn joka on pohjana tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä tarkastelen työhyvinvointia käsitteenä ja kerron, mistä osatekijöistä se koostuu. Kerron, mikä on
työhyvinvoinnin tila Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa sekä mitkä ovat ne keskeiset ongelmat, joihin puuttumalla
työhyvinvointia voidaan parantaa. Pohdin myös yksittäisen työntekijän osuutta koko työyhteisön työhyvinvointiin.
Työhyvinvointi on hyvin ajankohtainen aihe. Se perustuu pitkälti työn iloon sekä työpaikan ihmissuhteisiin. Voidakseen
hyvin työpaikalla työn ja vapaa-ajan on oltava harmoniassa. Työn on vastattava omia odotuksia, elintapojen
oltava terveellisiä, läheisten ihmissuhteiden kunnossa ja yksilöllä oltava itselleen mielekkäitä harrastuksia.
Työhyvinvoinnista on saatavilla ristiriitaisia tutkimustuloksia: sairauspoissaolot ja työuupumus lisääntyvät koko
ajan, mutta toisaalta kerrotaan suomalaisten stressaavan enemmän työn puutteesta kuin itse työstä. Työssä viihtymättömyyden
suurimmat tekijät yleisesti ovat kiire, palkkauksen epäkohdat, oleellisen tiedon saannin vaikeudet sekä
erilaiset pelot (Kirjonen 2006, Rauramo 2004). Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa vastaavat olivat heikkoudet
esimiestyössä, työyhteisön ongelmien käsittelytaidot, konkretian kaipuu sekä turhautuminen nykytilanteeseen.
Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa työhyvinvoinnin kehittämiseen on haastettu koko henkilöstö. Kevään
2011 ajan teema oli esillä jokaisessa kehittämispäivässä joiden aikana mm. käytiin läpi työhyvinvointikyselyn vastaukset,
luotiin yhteiset pelisäännöt työyhteisöön sekä tarkasteltiin tekijöitä jotka työhyvointiin vaikuttavat. Kun
aiemmin työhyvinvointia on tarkasteltu yhteisötasolla, muuttuu tarkastelun suuntaus tämän opinnäytetyön kehittämisideassa
yksilötasolle. Opinnäytetyö haastaa jokaisen pohtimaan omaa käyttäytymistään ja toimintaa sekä niiden
seurauksia koko työyhteisön hyvinvointiin.
teettää joka toinen vuosi koko henkilöstölleen (7500) työhyvinvointi-kyselyn joka on pohjana tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä tarkastelen työhyvinvointia käsitteenä ja kerron, mistä osatekijöistä se koostuu. Kerron, mikä on
työhyvinvoinnin tila Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa sekä mitkä ovat ne keskeiset ongelmat, joihin puuttumalla
työhyvinvointia voidaan parantaa. Pohdin myös yksittäisen työntekijän osuutta koko työyhteisön työhyvinvointiin.
Työhyvinvointi on hyvin ajankohtainen aihe. Se perustuu pitkälti työn iloon sekä työpaikan ihmissuhteisiin. Voidakseen
hyvin työpaikalla työn ja vapaa-ajan on oltava harmoniassa. Työn on vastattava omia odotuksia, elintapojen
oltava terveellisiä, läheisten ihmissuhteiden kunnossa ja yksilöllä oltava itselleen mielekkäitä harrastuksia.
Työhyvinvoinnista on saatavilla ristiriitaisia tutkimustuloksia: sairauspoissaolot ja työuupumus lisääntyvät koko
ajan, mutta toisaalta kerrotaan suomalaisten stressaavan enemmän työn puutteesta kuin itse työstä. Työssä viihtymättömyyden
suurimmat tekijät yleisesti ovat kiire, palkkauksen epäkohdat, oleellisen tiedon saannin vaikeudet sekä
erilaiset pelot (Kirjonen 2006, Rauramo 2004). Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa vastaavat olivat heikkoudet
esimiestyössä, työyhteisön ongelmien käsittelytaidot, konkretian kaipuu sekä turhautuminen nykytilanteeseen.
Jyväskylän kaupungin Nuorisopalveluissa työhyvinvoinnin kehittämiseen on haastettu koko henkilöstö. Kevään
2011 ajan teema oli esillä jokaisessa kehittämispäivässä joiden aikana mm. käytiin läpi työhyvinvointikyselyn vastaukset,
luotiin yhteiset pelisäännöt työyhteisöön sekä tarkasteltiin tekijöitä jotka työhyvointiin vaikuttavat. Kun
aiemmin työhyvinvointia on tarkasteltu yhteisötasolla, muuttuu tarkastelun suuntaus tämän opinnäytetyön kehittämisideassa
yksilötasolle. Opinnäytetyö haastaa jokaisen pohtimaan omaa käyttäytymistään ja toimintaa sekä niiden
seurauksia koko työyhteisön hyvinvointiin.