Tekstiilit Urajärven kartanon keittiössä ja kattauksissa : Kartoitus, tutkimus ja näytteillepanon selvitys
Siira, Jenniina (2012)
Siira, Jenniina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259866
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena ovat Museoviraston ylläpitämän Urajärven kartanon keittiö- ja kattaustekstiilit: niiden kartoitus, tutkimus ja näytteillepanon selvitys. Tämä selvitys on osa Museoviraston Urajärven kunnostus- ja konservointihanketta, joka käynnistettiin vuonna 2008. Hankkeen tarkoituksena on palauttaa Urajärven kartanoalue kokonaisuutena noin vuoteen 1917, jolloin sen viimeinen von Heideman -sukuinen omistaja, Lilly von Heideman, kuoli. Yhdessä veljensä Hugo von Heidemanin kanssa heillä oli toive, että heidän kodistaan tulisi kartanomuseo.
Työssä käsitellään kartanon tekstiilikokoelmia ja tekstiilien valmistustekniikoita, valmistajia, koristelutapoja ja alkuperää. Tekstiilit ovat peräisin 1800-1900-lukujen taitteesta, joten työssä pohditaan tämän ajan säätyläiskotien keittiö- ja kattaustekstiilien luonnetta, valmistusmateriaaleja ja käyttötapoja. Työn pääpaino on tekstiilien kuntokartoituksessa, sillä tekstiilien vauriot vaikuttavat niiden esitettävyyteen. Tekstiileistä valitaan soveltuvat yksilöt kartanon perusnäyttelyyn ja mietitään, mitä toimenpiteitä nämä tekstiilit vaatisivat voidakseen olla näyttelykelpoisia.
Tässä selvityksessä keskitytään erityisesti kartanon keittiössä ja ruokasalissa elettyyn elämään sekä siellä tapahtuneisiin muutoksiin. Lisäksi tutkitaan Lilly von Heidemanin osuutta kartanon tekstiilien valmistuksessa. Opinnäytetyössä pohditaan myös Urajärven kartanon päärakennuksen olosuhteita sekä niiden vaikutusta tekstiilimateriaaliin.
Urajärven kartanon tekstiilikokoelmat ovat laajat ja pääosin hyvin säilyneet: siten ne ovat ainutlaatuisen yhtenäinen kokonaisuus yhdessä koko kartanoalueen interiöörin ja eksteriöörin kanssa. Tuomalla esille tekstiilejä lisätään ihmisten tietoa 1800-1900-luvun vaihteen tekstiileistä ja niiden käyttötavoista. Tekstiilit ovat hyvin olennainen osa kartanorakennusten interiööriä, sillä osa niistä on Lilly von Heidemanin valmistamia ja kertovat näin hänen kiinnostuksen kohteistaan. On useita yleisöä kiehtovia keinoja esittää tekstiilejä jopa arvokkaassa kulttuuriympäristössä, joka tulee säilyttää sellaisenaan ilman merkittäviä muutoksia.
Työssä käsitellään kartanon tekstiilikokoelmia ja tekstiilien valmistustekniikoita, valmistajia, koristelutapoja ja alkuperää. Tekstiilit ovat peräisin 1800-1900-lukujen taitteesta, joten työssä pohditaan tämän ajan säätyläiskotien keittiö- ja kattaustekstiilien luonnetta, valmistusmateriaaleja ja käyttötapoja. Työn pääpaino on tekstiilien kuntokartoituksessa, sillä tekstiilien vauriot vaikuttavat niiden esitettävyyteen. Tekstiileistä valitaan soveltuvat yksilöt kartanon perusnäyttelyyn ja mietitään, mitä toimenpiteitä nämä tekstiilit vaatisivat voidakseen olla näyttelykelpoisia.
Tässä selvityksessä keskitytään erityisesti kartanon keittiössä ja ruokasalissa elettyyn elämään sekä siellä tapahtuneisiin muutoksiin. Lisäksi tutkitaan Lilly von Heidemanin osuutta kartanon tekstiilien valmistuksessa. Opinnäytetyössä pohditaan myös Urajärven kartanon päärakennuksen olosuhteita sekä niiden vaikutusta tekstiilimateriaaliin.
Urajärven kartanon tekstiilikokoelmat ovat laajat ja pääosin hyvin säilyneet: siten ne ovat ainutlaatuisen yhtenäinen kokonaisuus yhdessä koko kartanoalueen interiöörin ja eksteriöörin kanssa. Tuomalla esille tekstiilejä lisätään ihmisten tietoa 1800-1900-luvun vaihteen tekstiileistä ja niiden käyttötavoista. Tekstiilit ovat hyvin olennainen osa kartanorakennusten interiööriä, sillä osa niistä on Lilly von Heidemanin valmistamia ja kertovat näin hänen kiinnostuksen kohteistaan. On useita yleisöä kiehtovia keinoja esittää tekstiilejä jopa arvokkaassa kulttuuriympäristössä, joka tulee säilyttää sellaisenaan ilman merkittäviä muutoksia.