Synnytystapana keisarinleikkaus- isien kokemuksia sektiosta
Yläjärvi, Laura (2012)
Yläjärvi, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249722
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keisarinleikkausta synnytystapana. Teoriaosuudessa halusin selvittää sektiota toimenpiteenä, kuinka siihen päädytään ja kuinka siitä toivutaan. Halusin myös selvittää sektion vaikutuksia imetykseen sekä vauvan ensipäiviin. Olin kiinnostunut myös isien roolista sektiossa, josta löysin vain hyvin vähän tutkittua tietoa. Siksi työni tutkimusosa käsitteleekin isien kokemuksia keisarinleikkauksesta.
Opinnäytetyön menetelmänä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmetodia. Tein internetiin vapaamuotoisen kyselyn Helistimen keskustelupalstalle. Sain kyselyyni vastauksen seitsemältä isältä, jotka olivat olleet mukana keisarinleikkauksessa. Analysoin vastaukset sisällönanalyysia hyväksikäyttäen.
Tuloksista ilmeni, että pääsääntöisesti isät olivat tyytyväisiä kohteluunsa keisarinleikkauksessa. Isät kokivat läsnäolonsa hyvin tärkeäksi, niin vauvan, kuin äidinkin. Vastaajat olivat tyytyväisiä ohjaukseen sekä äidin ja vauvan voinnista tiedottamiseen. Osa vastaajista oli ollut mukana kiireellisemmissä sektioissa, jolloin he kokivat tilanteen osittain hieman pelottavaksikin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että keisarinleikkaus on iso leikkaus ja siihen liittyy leikkausriskit. Keisarinleikkauksia tehdään paljon, kuitenkin jokaisen potilaan kohdalla tarkkaan harkiten. Alatiesynnytykseen verrattuna keisarinleikkauksesta toipuminen vie pidemmän ajan ja se toipuminen tuo omia ongelmia niin imetykseen kun vauvanhoitoonkin. Sektio on kuitenkin tänä päivänä melko turvallinen; äidit toipuvat hyvin ja sektiolla syntyneet vauvat ovat yhtä terveitä kuin alateitse syntyneet. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi mielestäni potilaiden kokemus sektion jälkeisestä potilasohjauksesta.
Opinnäytetyön menetelmänä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmetodia. Tein internetiin vapaamuotoisen kyselyn Helistimen keskustelupalstalle. Sain kyselyyni vastauksen seitsemältä isältä, jotka olivat olleet mukana keisarinleikkauksessa. Analysoin vastaukset sisällönanalyysia hyväksikäyttäen.
Tuloksista ilmeni, että pääsääntöisesti isät olivat tyytyväisiä kohteluunsa keisarinleikkauksessa. Isät kokivat läsnäolonsa hyvin tärkeäksi, niin vauvan, kuin äidinkin. Vastaajat olivat tyytyväisiä ohjaukseen sekä äidin ja vauvan voinnista tiedottamiseen. Osa vastaajista oli ollut mukana kiireellisemmissä sektioissa, jolloin he kokivat tilanteen osittain hieman pelottavaksikin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että keisarinleikkaus on iso leikkaus ja siihen liittyy leikkausriskit. Keisarinleikkauksia tehdään paljon, kuitenkin jokaisen potilaan kohdalla tarkkaan harkiten. Alatiesynnytykseen verrattuna keisarinleikkauksesta toipuminen vie pidemmän ajan ja se toipuminen tuo omia ongelmia niin imetykseen kun vauvanhoitoonkin. Sektio on kuitenkin tänä päivänä melko turvallinen; äidit toipuvat hyvin ja sektiolla syntyneet vauvat ovat yhtä terveitä kuin alateitse syntyneet. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi mielestäni potilaiden kokemus sektion jälkeisestä potilasohjauksesta.