Lasten ja nuorten hyvän arjen rakennuspalikoita : Erilaisten kuulemismenetelmien pilotointia, vertailua ja arviointia Hämeenlinnassa
Hiltunen, Mervi (2012)
Hiltunen, Mervi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205249681
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Sitran rahoittamaa ja Hämeenlinnan kaupungissa toteutettua ”Uudistuva kylä kaupungissa” -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä uusia ja rohkeita malleja lasten ja nuorten palveluiden toteuttamiseen. Hankkeen kesto on 1.8.2010 – 31.12.2012.
Hämeenlinnassa on jo pitkään ollut käytössä 8. luokkalaisille suunnattu ”Vaikuta – älä valita ” eli V-päivä, jolloin nuoret voivat tehdä aloitteita ja esitellä ne päättäjille. Tämän kuulemismenetelmän rinnalle on pilotoitu yhdessä nuorten kanssa kaksi uutta menetelmää: päiväkirjahuone ja iPhone -haastattelut. Kuulemismenetelmät kumpuavat nuorten maailmasta ja tuovat osallisuuden kautta nuorten näkökulmaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada äänensä kuuluviin ja heidän mielipiteensä on otettava huomioon heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Uusia ja innovatiivisia kuulemismenetelmiä tarvitaan, jotta nuoret kiinnostuisivat osallistumaan ja vaikuttamaan niin yksilön kuin ryhmän tasolla. Erilaisia kuulemismenetelmiä tarvitaan myös päättäjien asukasymmärryksen laajentamisessa ja vuoropuhelun ylläpitämisessä. Päiväkirjahuonetta ja iPhone -haastatteluja kokeiltiin koulussa ja eri tapahtumissa kevään ja kesän 2011 aikana. Tutkimusmenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja.
Nuoret ottivat uudet menetelmät vastaan innostuneesti ja suurella mielenkiinnolla. Kaikki menetelmiä kokeilleet nuoret olivat sitä mieltä, että menetelmät ovat toimivia ja niitä voisi olla useammin käytössä eri paikoissa kuten tapahtumissa, koulujen teemapäivissä ja nuorisotiloilla. V-päivän, päiväkirjahuoneen ja iPhone -haastattelujen vertailussa nousee esille, että menetelmät tukevat toisiaan ja vahvistavat nuorten ääntä. Toisille kirjoittaminen on luontevaa, mutta toisille on helpompaa kertoa asioistaan puhumalla. Kirjoittamalla ja puhumalla kerrottujen aloitteiden ja palautteiden aiheet eivät kuitenkaan olennaisesti eroa toisistaan. Menetelmiä arvioitaessa voidaan listata kuulemisen rakennuselementtejä, joihin kuuluvat mm. päättäjien tahtotila ja sitoutuminen sekä tiedonkulku läpinäkyvästi ja säännöllisesti nuorilta päättäjille ja päättäjiltä nuorille.
Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuulemisen malli ”Vaikuttamisen polku” (0-29-vuotiaille) saa uusia ulottuvuuksia nyt pilotoiduilla menetelmillä ja niitä jatkojalostamalla. Eri alueilla asuvat ja eri elämäntilanteissa olevat lapset ja nuoret voivat digitaalisen tarinankerrontamenetelmien avulla tehdä näkyväksi kokemuksiaan ja asiantuntemustaan, joita tarvitaan palveluiden kehittämiseen ja palvelumuotoiluun asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on lapsiystävällinen kaupunki, jossa lasten ja nuorten asiat huomioidaan koko kaupunkiorganisaatiota läpileikkaavana toimintatapana.
Hämeenlinnassa on jo pitkään ollut käytössä 8. luokkalaisille suunnattu ”Vaikuta – älä valita ” eli V-päivä, jolloin nuoret voivat tehdä aloitteita ja esitellä ne päättäjille. Tämän kuulemismenetelmän rinnalle on pilotoitu yhdessä nuorten kanssa kaksi uutta menetelmää: päiväkirjahuone ja iPhone -haastattelut. Kuulemismenetelmät kumpuavat nuorten maailmasta ja tuovat osallisuuden kautta nuorten näkökulmaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada äänensä kuuluviin ja heidän mielipiteensä on otettava huomioon heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Uusia ja innovatiivisia kuulemismenetelmiä tarvitaan, jotta nuoret kiinnostuisivat osallistumaan ja vaikuttamaan niin yksilön kuin ryhmän tasolla. Erilaisia kuulemismenetelmiä tarvitaan myös päättäjien asukasymmärryksen laajentamisessa ja vuoropuhelun ylläpitämisessä. Päiväkirjahuonetta ja iPhone -haastatteluja kokeiltiin koulussa ja eri tapahtumissa kevään ja kesän 2011 aikana. Tutkimusmenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja.
Nuoret ottivat uudet menetelmät vastaan innostuneesti ja suurella mielenkiinnolla. Kaikki menetelmiä kokeilleet nuoret olivat sitä mieltä, että menetelmät ovat toimivia ja niitä voisi olla useammin käytössä eri paikoissa kuten tapahtumissa, koulujen teemapäivissä ja nuorisotiloilla. V-päivän, päiväkirjahuoneen ja iPhone -haastattelujen vertailussa nousee esille, että menetelmät tukevat toisiaan ja vahvistavat nuorten ääntä. Toisille kirjoittaminen on luontevaa, mutta toisille on helpompaa kertoa asioistaan puhumalla. Kirjoittamalla ja puhumalla kerrottujen aloitteiden ja palautteiden aiheet eivät kuitenkaan olennaisesti eroa toisistaan. Menetelmiä arvioitaessa voidaan listata kuulemisen rakennuselementtejä, joihin kuuluvat mm. päättäjien tahtotila ja sitoutuminen sekä tiedonkulku läpinäkyvästi ja säännöllisesti nuorilta päättäjille ja päättäjiltä nuorille.
Hämeenlinnan lasten ja nuorten kuulemisen malli ”Vaikuttamisen polku” (0-29-vuotiaille) saa uusia ulottuvuuksia nyt pilotoiduilla menetelmillä ja niitä jatkojalostamalla. Eri alueilla asuvat ja eri elämäntilanteissa olevat lapset ja nuoret voivat digitaalisen tarinankerrontamenetelmien avulla tehdä näkyväksi kokemuksiaan ja asiantuntemustaan, joita tarvitaan palveluiden kehittämiseen ja palvelumuotoiluun asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on lapsiystävällinen kaupunki, jossa lasten ja nuorten asiat huomioidaan koko kaupunkiorganisaatiota läpileikkaavana toimintatapana.