Työehtosopimuksiin perustuvien yrityskohtaisten palkkaratkaisujen edistäminen kemianteollisuuden työpakoilla
Neuvonen, Jaana (2012)
Neuvonen, Jaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239578
Tiivistelmä
Kemianteollisuuden työmarkkinaosapuolten yhteisen kehittämisprojektin tavoitteena oli edistää paikallista sopimustoimintaa työmarkkinaosapuolten sopimissa palkkaratkaisuissa, rakentaa paikallisten sopijaosapuolten keskinäistä luottamusta, laatia ohjeistus, koulutusmateriaali ja järjestää koulutustilaisuuksia paikallisille sopijaosapuolille. Lisäksi tavoitteena oli projektiryhmän oppiminen projektin tuloksista ja opitun hyödyntäminen.
Tavoitteeseen pääsemiseksi suunniteltiin yhteistyössä kehitysprojekti, jossa tutkimuksen kehys luotiin hyödyntämällä projektiryhmän ammattitaitoa ja paikallisen sopimisen, osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamisen ja neuvotteluprosessin teorioita. Tutkimuksen tutkimusote oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toiminta-tutkimusta.
Tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Paikallista sopimustoimintaa edistettiin, paikallisten sopijaosapuolten keskinäistä luottamusta rakennettiin, ohjeistus ja koulutusmateriaali laadittiin ja koulutustilaisuudet järjestettiin. Ohjeistuksen, koulutuksen ja koulutusmateriaalin vaikuttavuutta arvioitiin kyselytutkimuksella, jonka kysymykset johdettiin käytetyistä teorioista. Projektiryhmän jäsenten oppimista tutkimustuloksista hyödynnettiin projektin kehittämisessä.
Tutkimuksen perusteella yrityskohtaisesta palkanerästä sopiminen lisääntyi kokonaisuudessaan hieman. Koulutukseen osallistuneet näyttivät päässeen sopimukseen useammin kuin vertailuryhmä, joka ei osallistunut koulutukseen. Koulutusten osana olleet yhteiset harjoitustyöt koettiin hyödyllisiksi tavoiksi luoda uutta tietoa.
Tutkimuksen tulokset tukivat teoriaa: neuvottelijoiden keskinäisillä suhteilla, tunneälyllä, luottamuksella ja neuvotteluun valmistautumisella oli keskeinen merkitys neuvottelutulokseen pääsemisessä. Neuvotteluiden jälkityössä, eli neuvottelun arvioinnista ja tietojen antamisesta kohdentamisen jälkeen, on vielä parannettavaa. Neuvottelun yhteisellä arvioinnilla on merkitys neuvottelukulttuurin luomisessa jatkossa.
Tavoitteeseen pääsemiseksi suunniteltiin yhteistyössä kehitysprojekti, jossa tutkimuksen kehys luotiin hyödyntämällä projektiryhmän ammattitaitoa ja paikallisen sopimisen, osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamisen ja neuvotteluprosessin teorioita. Tutkimuksen tutkimusote oli kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toiminta-tutkimusta.
Tutkimukselle asetettuihin tavoitteisiin päästiin. Paikallista sopimustoimintaa edistettiin, paikallisten sopijaosapuolten keskinäistä luottamusta rakennettiin, ohjeistus ja koulutusmateriaali laadittiin ja koulutustilaisuudet järjestettiin. Ohjeistuksen, koulutuksen ja koulutusmateriaalin vaikuttavuutta arvioitiin kyselytutkimuksella, jonka kysymykset johdettiin käytetyistä teorioista. Projektiryhmän jäsenten oppimista tutkimustuloksista hyödynnettiin projektin kehittämisessä.
Tutkimuksen perusteella yrityskohtaisesta palkanerästä sopiminen lisääntyi kokonaisuudessaan hieman. Koulutukseen osallistuneet näyttivät päässeen sopimukseen useammin kuin vertailuryhmä, joka ei osallistunut koulutukseen. Koulutusten osana olleet yhteiset harjoitustyöt koettiin hyödyllisiksi tavoiksi luoda uutta tietoa.
Tutkimuksen tulokset tukivat teoriaa: neuvottelijoiden keskinäisillä suhteilla, tunneälyllä, luottamuksella ja neuvotteluun valmistautumisella oli keskeinen merkitys neuvottelutulokseen pääsemisessä. Neuvotteluiden jälkityössä, eli neuvottelun arvioinnista ja tietojen antamisesta kohdentamisen jälkeen, on vielä parannettavaa. Neuvottelun yhteisellä arvioinnilla on merkitys neuvottelukulttuurin luomisessa jatkossa.