Rakennusalan ammatillisen peruskoulutuksen ammattiosaamisen näyttöjen toteutuminen ja kehittäminen valtakunnallisesti
Saalasti, Olli (2012)
Saalasti, Olli
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205239467
Tiivistelmä
Ammattiosaamisen näytöt tulivat rakennusalan toisen asteen ammatilliseen peruskoulutukseen syksyllä 2006. Kuuden vuoden aikana näyttöjen toteutumista ja näyttötyötä tehneiden kokemuksia on kartoitettu vähän. Työssäni selvitän näyttöjen kuvaamista opetussuunnitelmissa sekä rakennusalan ammatinopettajien näkemyksiä ja ajatuksia näyttöjen toteutumisesta aiemmilta vuosilta. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli arvioida 10 920 rakennusalan näytön kuvaukset ja niiden taso opetussuunnitelmissa. Arvioinnissa käytettiin valtakunnallista arviointikriteeristöä, jossa on esitetty mitkä arviointisisällöt kuuluvat kunkin ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin perustaksi. Toisena tavoitteena oli kartoittaa näyttötyötä tehneiden kommentteja ja mielipiteitä näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Tiedonhankinta toteutettiin kyselytutkimuksena, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Kolmantena tavoitteena oli muodostaa ehdotuksia siitä, miten näyttöjä tulisi kehittää. Kehittämisideat pohjautuivat kyselystä saatuihin palautteisiin ja erikseen pidetyn työpajan anteihin ja yhteenvetoihin.
Näytön kuvauksista lähes 80 % vastasi tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Kyselyn tulosten mukaan näytöt toteutetaan pääosin työssäoppimisen aikana ja näyttöjä on kuusi opiskelijaa kohden. Arviointisuunnitelma on käytössä 48 % vastaajista. Oppilaitosnäytön arvioinnista päättää pääasiassa ammatinopettaja. Yrityksessä näytöt ottavat vastaan yrityselämän edustajat ja opettaja yhdessä.
Näyttöjen kuvausten arvioinnin ja kyselyn pohjalta syntyi uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia. Merkittävimpänä kehittämisehdotuksena esitettiin koulutusaikojen valinnaisuus eli kaksivuotinen lyhyempi peruskoulutus ja kolmevuotinen jatko-opintoihin tähtäävä peruskoulutus. Toinen huomioitava kehittämisehdotus oli näyttöjen määrän vähentäminen ja panostaminen enemmän laatuun ja näyttöjen arviointiin. Ammatillisen koulutuksen laatijan ja koulutuksen järjestäjän on hyvä tarkastella näitä tuloksia uudistettaessa tulevaisuuden rakennusalan koulutusta.
Näytön kuvauksista lähes 80 % vastasi tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Kyselyn tulosten mukaan näytöt toteutetaan pääosin työssäoppimisen aikana ja näyttöjä on kuusi opiskelijaa kohden. Arviointisuunnitelma on käytössä 48 % vastaajista. Oppilaitosnäytön arvioinnista päättää pääasiassa ammatinopettaja. Yrityksessä näytöt ottavat vastaan yrityselämän edustajat ja opettaja yhdessä.
Näyttöjen kuvausten arvioinnin ja kyselyn pohjalta syntyi uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia. Merkittävimpänä kehittämisehdotuksena esitettiin koulutusaikojen valinnaisuus eli kaksivuotinen lyhyempi peruskoulutus ja kolmevuotinen jatko-opintoihin tähtäävä peruskoulutus. Toinen huomioitava kehittämisehdotus oli näyttöjen määrän vähentäminen ja panostaminen enemmän laatuun ja näyttöjen arviointiin. Ammatillisen koulutuksen laatijan ja koulutuksen järjestäjän on hyvä tarkastella näitä tuloksia uudistettaessa tulevaisuuden rakennusalan koulutusta.