Sali täyteen! : Kvalitatiivinen ryhmähaastattelututkimus Oulu Sinfonian konserttien ei-kävijöistä
Somero, Anne (2012)
Somero, Anne
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229213
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitän Oulu Sinfonian yleisörakennetta haastattelemalla konserttien ei-kävijöitä, keskittyen keräämään tietoa erityisesti sinfoniakonserttien ei-kävijyyden syistä. Tutkimuksen avulla etsin keinoja, joilla houkutellaan ei-kävijöitä konsertteihin sekä pyrin kehittämään sinfoniakonserttien kävijyyttä edistäviä uusia toimintamalleja.
Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineiston keräsin kahden ryhmähaastattelun avulla. Tutkimusjoukon olen koonnut oululaisista yli 18-vuotiaista Oulu Sinfonian konserttien ei-kävijöistä. Koska heistä ei ole ei-kävijöinä rekisteröitynyt tilastotietoja, olen etsinyt heitä tuttujen, kollegojen, sukulaisten ja ystävien avulla, internetin välityksellä sekä Oulun kävelykadulta ja kaupunginteatterin edustalta. Haastateltuja henkilöitä on kymmenen ja haastattelut, joita oli kaksi, pidettiin syys-lokakuussa 2011.
Haastattelumateriaalin analyysin perustana olen pitänyt tyypittelyä, joka pohjautuu haastateltujen ei-kävijöiden itse esittämiin syihin Oulu Sinfonian konserteissa käymättömyydestä. Totaaliset, satunnaiset, viihteelliset ja globaalit ei-kävijät ovat ei-kävijöiden karkeat ryhmät eli ei-kävijätyypit. Syyt konserteissa käymättömyyteen vaihtelevat, mutta yleisiä syitä ovat ennakkoluulot tilannetta kohtaan, ajan, rahan ja ohjelmistotietojen puute, sekä itsekritiikki liittyen klassisen musiikin ymmärtämiseen.
Tutkimuksessa haastateltujen esille tuomia parannusehdotuksia ja materiaalin analysoinnista muodostuneita kehitysideoita jalostin ja kehitin lisää yhdessä orkesterin hallintohenkilökunnan kanssa aivoriihessä joulukuussa 2011. Myöhemmin, huhtikuussa 2012, pidin lisäksi kehitysideoiden esittelytilaisuuden, johon olin koonnut Power Point -esityksen tutkimuksen keskeisistä teemoista. Pääasiaksi muodostui kehittämisideoiden tarkastelu ja keskustelu mahdollisuuksista niiden toimeenpanemiseksi.
Kehittämisideoista jalkautuminen eri muodoissaan oli sekä ei-kävijöiden että orkesterin henkilöstön kannattama ehdotus. Soittaminen kesällä ulkona ja talvella kauppakeskuksissa sekä jalkautuminen kahviloihin, ravintoiloihin ja yrityksiin nähtiin kokeilemisen arvoisina ehdotuksina orkesterin puolelta. Toisaalta kiinnitettiin huomiota siihen, että resurssien puute voi hidastaa kokeiluja, mutta pitkän tähtäimen suunnittelun avulla ne ovat mahdollisia toteuttaa. Erilaisten uusien ja rohkeidenkin konserttiteemojen ja ohjelmistosisältöjen ideoita pidettiin mielenkiintoisina.
Tutkimuksen tuloksena syntyneet kehittämisideat toivottavasti auttavat kasvattamaan klassisen musiikin ja sinfoniakonserttien kävijämääriä. Oululla on omanlaisensa historia klassisen musiikin konserttien kävijyyden osalta, joten tutkimuksen tuloksia ei voitane sellaisinaan käyttää muiden kaupunkien orkestereissa. Tämän tutkimuksen potentiaalisten konserttikävijöiden mielipiteiden ja näkemysten pohtiminen ja tulosten soveltaminen toivottavasti kuitenkin antavat uusia näkökulmia markkinoinnin, myynnin, mainonnan ja tiedottamisen kehittämiseen orkestereille laajemmin koko Suomessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineiston keräsin kahden ryhmähaastattelun avulla. Tutkimusjoukon olen koonnut oululaisista yli 18-vuotiaista Oulu Sinfonian konserttien ei-kävijöistä. Koska heistä ei ole ei-kävijöinä rekisteröitynyt tilastotietoja, olen etsinyt heitä tuttujen, kollegojen, sukulaisten ja ystävien avulla, internetin välityksellä sekä Oulun kävelykadulta ja kaupunginteatterin edustalta. Haastateltuja henkilöitä on kymmenen ja haastattelut, joita oli kaksi, pidettiin syys-lokakuussa 2011.
Haastattelumateriaalin analyysin perustana olen pitänyt tyypittelyä, joka pohjautuu haastateltujen ei-kävijöiden itse esittämiin syihin Oulu Sinfonian konserteissa käymättömyydestä. Totaaliset, satunnaiset, viihteelliset ja globaalit ei-kävijät ovat ei-kävijöiden karkeat ryhmät eli ei-kävijätyypit. Syyt konserteissa käymättömyyteen vaihtelevat, mutta yleisiä syitä ovat ennakkoluulot tilannetta kohtaan, ajan, rahan ja ohjelmistotietojen puute, sekä itsekritiikki liittyen klassisen musiikin ymmärtämiseen.
Tutkimuksessa haastateltujen esille tuomia parannusehdotuksia ja materiaalin analysoinnista muodostuneita kehitysideoita jalostin ja kehitin lisää yhdessä orkesterin hallintohenkilökunnan kanssa aivoriihessä joulukuussa 2011. Myöhemmin, huhtikuussa 2012, pidin lisäksi kehitysideoiden esittelytilaisuuden, johon olin koonnut Power Point -esityksen tutkimuksen keskeisistä teemoista. Pääasiaksi muodostui kehittämisideoiden tarkastelu ja keskustelu mahdollisuuksista niiden toimeenpanemiseksi.
Kehittämisideoista jalkautuminen eri muodoissaan oli sekä ei-kävijöiden että orkesterin henkilöstön kannattama ehdotus. Soittaminen kesällä ulkona ja talvella kauppakeskuksissa sekä jalkautuminen kahviloihin, ravintoiloihin ja yrityksiin nähtiin kokeilemisen arvoisina ehdotuksina orkesterin puolelta. Toisaalta kiinnitettiin huomiota siihen, että resurssien puute voi hidastaa kokeiluja, mutta pitkän tähtäimen suunnittelun avulla ne ovat mahdollisia toteuttaa. Erilaisten uusien ja rohkeidenkin konserttiteemojen ja ohjelmistosisältöjen ideoita pidettiin mielenkiintoisina.
Tutkimuksen tuloksena syntyneet kehittämisideat toivottavasti auttavat kasvattamaan klassisen musiikin ja sinfoniakonserttien kävijämääriä. Oululla on omanlaisensa historia klassisen musiikin konserttien kävijyyden osalta, joten tutkimuksen tuloksia ei voitane sellaisinaan käyttää muiden kaupunkien orkestereissa. Tämän tutkimuksen potentiaalisten konserttikävijöiden mielipiteiden ja näkemysten pohtiminen ja tulosten soveltaminen toivottavasti kuitenkin antavat uusia näkökulmia markkinoinnin, myynnin, mainonnan ja tiedottamisen kehittämiseen orkestereille laajemmin koko Suomessa.