Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden kokemuksia kuntoutuksesta ja sen kehittämisestä Kempeleessä
Vähäkuopus, Katja (2012)
Vähäkuopus, Katja
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205198854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205198854
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia kempeleläisillä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneilla kuntoutujilla on Kempeleen terveyskeskussairaalan, vastaanoton ja kuntoutuksen hoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää kuntoutujien kehittämisehdotuksia kuntoutukselle ja hoidolle. Tutkimus liittyi Pohjois-Suomen alueella toimivaan Kytke -hankkeeseen.
Aivoverenkiertohäiriö on merkittävä kansanterveydellinen sairaus, jolla on huomattava vaikutus kuntoutujien elämänlaatuun. Kuntoutujat tarvitsevat usein oireiden vuoksi moniammattillista kuntoutusta, mikä tarkoittaa eri ammattiryhmien yhdessä suunnittelemaa ja koordinoimaa kuntoutusta. Kuntoutujan ääni tulisi saada paremmin kuuluviin kuntoutusprosesseissa ja niitä kehitettäessä. Kuntoutujien kokemukset ovat aina yksilöllisiä. Kokemuksiin vaikuttavat kuntoutujien sisäiset ja ulkoiset tekijät, heidän elämän historia sekä tapa olla läsnä tässä hetkessä.
Tutkimusaineisto kerättiin yhdeksän, vuosina 2005–2010 sairastuneiden, kuntoutujien teemahaastatteluiden avulla
4.1.–17.2.2011 välisenä aikana. Haastattelulomakkeena käytettiin Kytke -hankkeessa hyödynnettyä lomaketta, joka muokattiin tutkimukseen soveltuvaksi. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti. Menetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kuntoutujat toivoivat, että kuntoutukseen panostettaisiin enemmän ja sitä kehitettäisiin edelleen. Hoidossa ja kuntoutuksessa ilmeni useita hyviä tekijöitä. Tuloksissa ilmeni myös ristiriitaisuutta, sillä kuntoutujat kokivat samoja asioita sekä kuntoutumista edistäviksi että hidastaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Kempeleen terveyskeskussairaalassa olisi hyvä kehittää: kuntoutujien ja omaisten ohjausta, kuntoutuksen mahdollistamista, ympäristön viihtyvyyttä ja virikkeellisyyttä, yhteistyötä, kuntoutuksen ja hoidon tasavertaisuutta sekä vähentää henkilökunnan kiirettä. Vastaanotossa ja kuntoutuksessa olisi hyvä kehittää: paremmin kuntoutuneiden huomioimista, kuntoutujien ja heidän läheisten tukemista, lääkärin ja hoitajan kontrolleja, terapioita, hoidon ja kuntoutuksen tasavertaisuutta sekä kolmannen sektorin mukaanottoa. Kytke –hankkeen avulla voidaan vastata tässä tutkimuksessa esille nousseisiin haasteisiin. Tutkimusta voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä.
Aivoverenkiertohäiriö on merkittävä kansanterveydellinen sairaus, jolla on huomattava vaikutus kuntoutujien elämänlaatuun. Kuntoutujat tarvitsevat usein oireiden vuoksi moniammattillista kuntoutusta, mikä tarkoittaa eri ammattiryhmien yhdessä suunnittelemaa ja koordinoimaa kuntoutusta. Kuntoutujan ääni tulisi saada paremmin kuuluviin kuntoutusprosesseissa ja niitä kehitettäessä. Kuntoutujien kokemukset ovat aina yksilöllisiä. Kokemuksiin vaikuttavat kuntoutujien sisäiset ja ulkoiset tekijät, heidän elämän historia sekä tapa olla läsnä tässä hetkessä.
Tutkimusaineisto kerättiin yhdeksän, vuosina 2005–2010 sairastuneiden, kuntoutujien teemahaastatteluiden avulla
4.1.–17.2.2011 välisenä aikana. Haastattelulomakkeena käytettiin Kytke -hankkeessa hyödynnettyä lomaketta, joka muokattiin tutkimukseen soveltuvaksi. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti eli laadullisesti. Menetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Kuntoutujat toivoivat, että kuntoutukseen panostettaisiin enemmän ja sitä kehitettäisiin edelleen. Hoidossa ja kuntoutuksessa ilmeni useita hyviä tekijöitä. Tuloksissa ilmeni myös ristiriitaisuutta, sillä kuntoutujat kokivat samoja asioita sekä kuntoutumista edistäviksi että hidastaviksi tekijöiksi. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Kempeleen terveyskeskussairaalassa olisi hyvä kehittää: kuntoutujien ja omaisten ohjausta, kuntoutuksen mahdollistamista, ympäristön viihtyvyyttä ja virikkeellisyyttä, yhteistyötä, kuntoutuksen ja hoidon tasavertaisuutta sekä vähentää henkilökunnan kiirettä. Vastaanotossa ja kuntoutuksessa olisi hyvä kehittää: paremmin kuntoutuneiden huomioimista, kuntoutujien ja heidän läheisten tukemista, lääkärin ja hoitajan kontrolleja, terapioita, hoidon ja kuntoutuksen tasavertaisuutta sekä kolmannen sektorin mukaanottoa. Kytke –hankkeen avulla voidaan vastata tässä tutkimuksessa esille nousseisiin haasteisiin. Tutkimusta voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä.