Keravan vankilan pohjoispään suljetun osaston uhkaavat tilanteet
Ylinen, Janne (2012)
Ylinen, Janne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205188718
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205188718
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat uhkaavien tilanteiden syntymiseen suljetulla pohjoispään osastolla Keravan vankilassa. Pohjoispään suljettu osasto jakaantuu kahteen osastoon, joita ei ole eriytetty toisistaan. Sen voi sanoa olevan vain yksi suuri osasto vankilan osastointirakenteessa. Avainkäsitteenä tutkimukseen valikoitunut empiirinen tutkimusaineisto keskittyy lähinnä kriminologisiin käyttäytymismalleihin sekä siihen liittyviin teoreettisiin käsitteisiin yksilöiden persoonallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusten mukaan nämä ovat yksi monista osatekijöistä, jotka aiheuttavat uhkaavasti käyttäytyvän henkilön impulsiivista käyttäytymistä ympäristöään kohtaan. Tutkimusongelman analysointiin laadittiin neljä tutkimuskysymystä.
Tutkimusaineisto opinnäytteeseen kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen apuvälineinä käytettiin myös vankitietojärjestelmää ja vankilan virallisia sisäisiä dokumentteja. Haastatteluun osallistuneet valikoituvat harkinnanvaraisesti. Peruslähtökohtana oli ehdoton suostumus haastatteluun ja luottamuksellinen suhde tutkimuksen salassapitoa unohtamatta. Haastatteluun osallistui kaksi pohjoispään suljetulle osastolle sijoitettua vankia, osastolla työskentelevät kaksi vartijaa sekä Keravan vankilan asiantuntija.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin niin sanottua arvoituksen ja havaintojen pelkistämistä, jota pyrittiin etsimään haastateltujen vastauksista. Vastauksissa oli riippuvaisia tai riippumattomia yhtäläisyyksiä. Idean tarkoitus liittyy tutkimuksen teoriaan, haastatteluihin, kokemuksiin sekä havaintoihin, jotka pelkistyvät yhteiseen tutkittavaan ilmiöön. Ilmiön nimittäjä kytkeytyi tämän opinnäytetyön otsikkoon.
Tutkimustulosten vastauksena tuli selkeästi esille seuraavia tekijöitä, joilla oli yhteys uhkaavien tilanteiden syntymiseen tutkittavalla osastolla. Osaston olosuhteet olivat epätarkoituksenmukaiset ja vankimäärä oli liian suuri sellien kokoon nähden. Vankien erilaisuus yhteisselleissä, fyysiset ja psyykkiset ongelmat, vankien oma alakulttuuri ja kokemus henkilökunnan liiallisesta valvontakontrollista olivat yhteydessä uhkaavien tilanteiden syntymiseen. Lisäksi vangeille suunnattuja toiminnallisia terapiamuotoja oli liian vähän ja tekninen valvonta oli puutteellista. Uhkaavia tilanteita estäviä tai vähentäviä tekijöitä tuli esille seuraavasti: Osastointia on kehitettävä ja vankimäärä on suhteutettava sellien-/osaston kokoon nähden. Toiminnallista terapiaa ja kameravalvontaa on lisättävä. Valvontahenkilöstön ammattitaitoa on kehitettävä ja ylläpidettävä ja tarvittavan henkilöresurssin valvontaa on tehostettava. Tarvittavien teknisten apuvälineiden riittävyys uhkaavien tilanteiden estämiseksi on myös varmistettava.
Tutkimusaineisto opinnäytteeseen kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen apuvälineinä käytettiin myös vankitietojärjestelmää ja vankilan virallisia sisäisiä dokumentteja. Haastatteluun osallistuneet valikoituvat harkinnanvaraisesti. Peruslähtökohtana oli ehdoton suostumus haastatteluun ja luottamuksellinen suhde tutkimuksen salassapitoa unohtamatta. Haastatteluun osallistui kaksi pohjoispään suljetulle osastolle sijoitettua vankia, osastolla työskentelevät kaksi vartijaa sekä Keravan vankilan asiantuntija.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin niin sanottua arvoituksen ja havaintojen pelkistämistä, jota pyrittiin etsimään haastateltujen vastauksista. Vastauksissa oli riippuvaisia tai riippumattomia yhtäläisyyksiä. Idean tarkoitus liittyy tutkimuksen teoriaan, haastatteluihin, kokemuksiin sekä havaintoihin, jotka pelkistyvät yhteiseen tutkittavaan ilmiöön. Ilmiön nimittäjä kytkeytyi tämän opinnäytetyön otsikkoon.
Tutkimustulosten vastauksena tuli selkeästi esille seuraavia tekijöitä, joilla oli yhteys uhkaavien tilanteiden syntymiseen tutkittavalla osastolla. Osaston olosuhteet olivat epätarkoituksenmukaiset ja vankimäärä oli liian suuri sellien kokoon nähden. Vankien erilaisuus yhteisselleissä, fyysiset ja psyykkiset ongelmat, vankien oma alakulttuuri ja kokemus henkilökunnan liiallisesta valvontakontrollista olivat yhteydessä uhkaavien tilanteiden syntymiseen. Lisäksi vangeille suunnattuja toiminnallisia terapiamuotoja oli liian vähän ja tekninen valvonta oli puutteellista. Uhkaavia tilanteita estäviä tai vähentäviä tekijöitä tuli esille seuraavasti: Osastointia on kehitettävä ja vankimäärä on suhteutettava sellien-/osaston kokoon nähden. Toiminnallista terapiaa ja kameravalvontaa on lisättävä. Valvontahenkilöstön ammattitaitoa on kehitettävä ja ylläpidettävä ja tarvittavan henkilöresurssin valvontaa on tehostettava. Tarvittavien teknisten apuvälineiden riittävyys uhkaavien tilanteiden estämiseksi on myös varmistettava.