"OLIS KIVA TUNTEA TYÖKAVERI" : Saverolan työhyvinvoinnin kehittäminen kehityskeskustelujen teemojen pohjalta
Långvik, Marja (2012)
Långvik, Marja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178677
Tiivistelmä
Saverola Oy haluaa tarjota työntekijöilleen ihannetyöpaikan, työpaikan, jossa työnte-kijä voi hyvin. Tämä tutkimus on toteutettu hyödyntäen Saverola Oy:n vuosien 2005 – 2011 kehityskeskustelujen kirjallisia yhteenvetoja. Tutkimus on työyhteisön kanssa tehtävä kehittämistyö, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää sijaishuoltopalveluja tuottavan Saverola Oy:n työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimuksen aluksi kehityskeskusteluaineistosta valikoitiin työhyvinvointiin parhai-ten vastaavat kohdat tutkimukseen valitun työhyvinvoinnin määritelmään peilaten. Keskustelut koostettiin näiltä osin vuosittaisiksi osioiksi ja analysoitiin otsakkeilla työkavereihin liittyvät, asiakkaisiin liittyvät ja tunteisiin liittyvät asiat. Laajaa aineis-toa supistettiin keskittyen erityisesti työn kehittämisluonteeseen eli niihin kohtiin, joissa kehittämistarvetta nousee. Koostettu aineisto lähetettiin yrityksen esimies- ja johtoryhmälle tutustuttavaksi. He vastasivat aineistosta esitettyihin kysymyksiin ja näistä ja tutkijan omasta välianalyysistä syntyi esimies- ja johtoryhmän analyysi yri-tyksen työhyvinvoinnin teemoista kehityskeskusteluaineistossa. Tutkija analysoi tätä aineistoa sekä koosti vuosittaisista aineistoista neutraalimmat koosteet, joiden pohjalta Saverola Oy:ssä järjestettiin työyhteisölle työhyvinvoinnin kehittämispäivä. Kehittä-mispäivässä etsittiin aluksi työyhteisön yhteistä näkemystä työhyvinvoinnista ja tämän jälkeen keskityttiin niihin työhyvinvoinnin kehittämisen kohtiin, joita työyhteisö koki tärkeiksi tällä hetkellä kehittää. Ensimmäisenä kehittämiskohtana oli vertais-, esimies-alais- kuin asiakkaan ja työntekijän välisen palautekeskustelun kehittäminen. Toisena kehittämiskohtana oli perehdyttämisen kehittäminen ja kolmantena työilmapiirin pa-rantaminen. Työilmapiirin parantamisessa korostuivat työkaverin arvostuksen osoit-tamisen tavat käytännön tasolla, ymmärtää ja toteuttaa hyvää käytöstä työkavereiden kesken, työtehtävistä yhdessä sopiminen arjen rakenteena, positiivisen palautteen an-taminen ja yhteiset tapahtumat työajan ulkopuolella tutustumiseksi ja yhteishengen parantamiseksi.
Tutkimuksessa huomattiin, että työyhteisön merkitys Saverolan työhyvinvointitekijä-nä on erityisen merkittävä. Usein ymmärretään työyhteisön merkitys työhyvinvointia parantavana tekijänä, mutta tutkimuksessa näkyväksi nousi työyhteisön merkitys kuormittavana ja työhyvinvointia heikentävä tekijänä. Tähän pitäisi niin yrityksen johdon kuin jokaisen työntekijän kiinnittää enemmän huomioita. Jokaisen on tärkeää oppia ymmärtämään ja kehittämään omaa toimintaa ja vuorovaikutustaitoja yleisen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Avaintekijöinä tämän kehittämiselle ovat tiedostami-nen ja halu kehittymiseen.
Tutkimuksen aluksi kehityskeskusteluaineistosta valikoitiin työhyvinvointiin parhai-ten vastaavat kohdat tutkimukseen valitun työhyvinvoinnin määritelmään peilaten. Keskustelut koostettiin näiltä osin vuosittaisiksi osioiksi ja analysoitiin otsakkeilla työkavereihin liittyvät, asiakkaisiin liittyvät ja tunteisiin liittyvät asiat. Laajaa aineis-toa supistettiin keskittyen erityisesti työn kehittämisluonteeseen eli niihin kohtiin, joissa kehittämistarvetta nousee. Koostettu aineisto lähetettiin yrityksen esimies- ja johtoryhmälle tutustuttavaksi. He vastasivat aineistosta esitettyihin kysymyksiin ja näistä ja tutkijan omasta välianalyysistä syntyi esimies- ja johtoryhmän analyysi yri-tyksen työhyvinvoinnin teemoista kehityskeskusteluaineistossa. Tutkija analysoi tätä aineistoa sekä koosti vuosittaisista aineistoista neutraalimmat koosteet, joiden pohjalta Saverola Oy:ssä järjestettiin työyhteisölle työhyvinvoinnin kehittämispäivä. Kehittä-mispäivässä etsittiin aluksi työyhteisön yhteistä näkemystä työhyvinvoinnista ja tämän jälkeen keskityttiin niihin työhyvinvoinnin kehittämisen kohtiin, joita työyhteisö koki tärkeiksi tällä hetkellä kehittää. Ensimmäisenä kehittämiskohtana oli vertais-, esimies-alais- kuin asiakkaan ja työntekijän välisen palautekeskustelun kehittäminen. Toisena kehittämiskohtana oli perehdyttämisen kehittäminen ja kolmantena työilmapiirin pa-rantaminen. Työilmapiirin parantamisessa korostuivat työkaverin arvostuksen osoit-tamisen tavat käytännön tasolla, ymmärtää ja toteuttaa hyvää käytöstä työkavereiden kesken, työtehtävistä yhdessä sopiminen arjen rakenteena, positiivisen palautteen an-taminen ja yhteiset tapahtumat työajan ulkopuolella tutustumiseksi ja yhteishengen parantamiseksi.
Tutkimuksessa huomattiin, että työyhteisön merkitys Saverolan työhyvinvointitekijä-nä on erityisen merkittävä. Usein ymmärretään työyhteisön merkitys työhyvinvointia parantavana tekijänä, mutta tutkimuksessa näkyväksi nousi työyhteisön merkitys kuormittavana ja työhyvinvointia heikentävä tekijänä. Tähän pitäisi niin yrityksen johdon kuin jokaisen työntekijän kiinnittää enemmän huomioita. Jokaisen on tärkeää oppia ymmärtämään ja kehittämään omaa toimintaa ja vuorovaikutustaitoja yleisen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Avaintekijöinä tämän kehittämiselle ovat tiedostami-nen ja halu kehittymiseen.