Elämä pelissä : Liikapelaaminen vantaalaisten nuorten kokemana
Ihanus, Tiina; Kivelä, Outi (2012)
Ihanus, Tiina
Kivelä, Outi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178675
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa liikapelaavista nuorista Vantaalla 7. – 9.-luokkalaisten keskuudessa. Yksityiskohtaisempina tavoitteina oli selvittää kuinka yleisestä ilmiöstä liikapelaamisessa on kysymys Vantaan 7. – 9.-luokkalaisten keskuudessa, mitä vantaalaiset nuoret pelaavat ja minkä takia he pelaavat, sekä mitä erityispiirteitä liikapelaamiseen liittyy.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui Internetpeliriippuvuuden, peliriippuvuuden ja pelaamisen ympärille. Viitekehyksessä tarkasteltiin liikapelaamiseen altistavia tekijöitä, pelaamiselta suojaavia tekijöitä ja pelaamisen motiiveja.
Tämän tutkimuksen tutkimusotteena oli kvantitatiivinen tutkimusote. Aineiston keräämismenetelmänä käytettiin kyselylomake kyselyä, joka toteutettiin Internet-kyselynä. Tietoa tutkimuksen tueksi hankittiin myös osallistumalla Pelaavat nuoret Vantaalla kokouksiin ja keskustelemalla liikapelaavien nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. Tutkimus toteutettiin vantaalaisten 7. – 9. -luokkalaisten keskuudessa (N 2733). Analysointimenetelmänä käytettiin jakaumia ja ristiintaululukointeja, tulokset kuvattiin, niistä tehtiin johtopäätökset ja esitettiin kehittämistoimenpide-ehdotukset. Tulokset esitellään Vantaan nuorisoasemalla ja niitä käytetään liikapelaavien kanssa tehtävän työn kehittämisen tukena.
Tutkimus osoitti, että 6 % vantaalaisista peruskoulun 7. – 9.-luokkalaisista pelaa liikaa. Liikapelaaminen määrittyi pelattavan määrän ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen pohjalta. Liikapelaamisesta aiheutuu haittoja usealle nuoren elämän osa-alueelle, ja sillä on negatiivinen vaikutus nuoren elämänhallintataitoi-hin. Liikapelaajia on huomattavasti enemmän poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Liikapelaamiselta sujaavia tekijöitä olivat monipuolinen vapaa-ajanvietto, pelaamisen valvonta ja rajoittaminen sekä kasvokkain tapahtuva sosiaaliset kanssakäyminen. Liikapelaamiseen altistavia tekijöitä olivat pelaamisen määrä, pelaamisen valvonnan ja rajoittamisen puuttuminen, vapaa-ajan harrastusten puuttuminen tai vähäisyys sekä sosiaalisten suhteiden siirtyminen Internetiin. Liikapelaamisella ja päihteiden käytöllä todettiin olevan vahva yhteys keskenään.
Kehittämistoimenpiteinä esitetään vanhempien tietoisuuden lisäämistä liikapelaamisesta ja vanhempien ohjaamista ja tukemista pelaamisen rajoittajina ja valvojina, tiedon lisäämistä liikapelaamisesta ja siitä aiheutuvista haitoista nuorten kanssa toimijoille ja pelaamiseen liittyvän valistuksen lisäämistä peruskou-luissa. Jatkotutkimusehdotuksina esitettiin liikapelaavien nuorten vanhempien kertomuksia nuorten pe-laamisesta ja pelaamisen rajoittamisesta kotona, nuorten liikapelaamiskokemusten tutkimista sekä pitkit-täistutkimustaaiheesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui Internetpeliriippuvuuden, peliriippuvuuden ja pelaamisen ympärille. Viitekehyksessä tarkasteltiin liikapelaamiseen altistavia tekijöitä, pelaamiselta suojaavia tekijöitä ja pelaamisen motiiveja.
Tämän tutkimuksen tutkimusotteena oli kvantitatiivinen tutkimusote. Aineiston keräämismenetelmänä käytettiin kyselylomake kyselyä, joka toteutettiin Internet-kyselynä. Tietoa tutkimuksen tueksi hankittiin myös osallistumalla Pelaavat nuoret Vantaalla kokouksiin ja keskustelemalla liikapelaavien nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden kanssa. Tutkimus toteutettiin vantaalaisten 7. – 9. -luokkalaisten keskuudessa (N 2733). Analysointimenetelmänä käytettiin jakaumia ja ristiintaululukointeja, tulokset kuvattiin, niistä tehtiin johtopäätökset ja esitettiin kehittämistoimenpide-ehdotukset. Tulokset esitellään Vantaan nuorisoasemalla ja niitä käytetään liikapelaavien kanssa tehtävän työn kehittämisen tukena.
Tutkimus osoitti, että 6 % vantaalaisista peruskoulun 7. – 9.-luokkalaisista pelaa liikaa. Liikapelaaminen määrittyi pelattavan määrän ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen pohjalta. Liikapelaamisesta aiheutuu haittoja usealle nuoren elämän osa-alueelle, ja sillä on negatiivinen vaikutus nuoren elämänhallintataitoi-hin. Liikapelaajia on huomattavasti enemmän poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Liikapelaamiselta sujaavia tekijöitä olivat monipuolinen vapaa-ajanvietto, pelaamisen valvonta ja rajoittaminen sekä kasvokkain tapahtuva sosiaaliset kanssakäyminen. Liikapelaamiseen altistavia tekijöitä olivat pelaamisen määrä, pelaamisen valvonnan ja rajoittamisen puuttuminen, vapaa-ajan harrastusten puuttuminen tai vähäisyys sekä sosiaalisten suhteiden siirtyminen Internetiin. Liikapelaamisella ja päihteiden käytöllä todettiin olevan vahva yhteys keskenään.
Kehittämistoimenpiteinä esitetään vanhempien tietoisuuden lisäämistä liikapelaamisesta ja vanhempien ohjaamista ja tukemista pelaamisen rajoittajina ja valvojina, tiedon lisäämistä liikapelaamisesta ja siitä aiheutuvista haitoista nuorten kanssa toimijoille ja pelaamiseen liittyvän valistuksen lisäämistä peruskou-luissa. Jatkotutkimusehdotuksina esitettiin liikapelaavien nuorten vanhempien kertomuksia nuorten pe-laamisesta ja pelaamisen rajoittamisesta kotona, nuorten liikapelaamiskokemusten tutkimista sekä pitkit-täistutkimustaaiheesta.