Ryhtiharjoituksilla ja liikunnalla apua tuki- ja liikuntaelinoireisiin : Tutkimus Sinetän koulun 7-luokkalaisille
Portaankorva, Virva (2012)
Portaankorva, Virva
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205178648
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kouluikäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan havaita ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda koulumaailmaan toimiva liikkumis- ja ryhtipaketti, jota voitaisiin käyttää koulussa koko lukukauden ajan. Tutkimuksen tuotos sisälsi monipuolista tietoa liikunnan ja ryhdin tärkeydestä ja säännöllisyydestä sekä ryhtiharjoituksia. Tutkimusongelmina olivat: Minkä verran Sinetän koulun 7-luokkalaiset liikkuvat verrattuna fyysisen aktiivisuuden suosituksiin? Minkälaisia tuki- ja liikuntaelin oireita Sinetän koulun 7- luokkalaisilla koululaisilla on? Kuinka usein Sinetän koulun 7-luokkalaisilla esiintyy tuki- ja liikuntaelin oireita? Millaista merkitystä on säännöllisellä liikunnalla ja ryhtiharjoitteilla tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintymiseen?
Varhaisnuorten tuki- ja liikuntaelinongelmat, varsinkin niska-hartiakivut ja alaselkäkivut, ovat yleistyneet. TULE-sairauksien taustalla keskeisenä selittäjänä on staattisissa asennoissa vietetyn ajan piteneminen, johon vaikuttavat liikuntatuntien ja vapaa-ajan liikkumisen vähentyminen, välitunti- ja tuntijärjestelyt, sekä tietokoneiden ja muun informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytön lisääntyminen. Staattisten asentojen lisääntyessä on huomattu ryhdin merkitys yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa yhdessä liikunnan kanssa. Varhaisnuorten fyysisen aktiivisuuden suositus on: liikkua vähintään 1-1½ tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla, yli kahden tunnin mittaisia istumajaksoja tulisi välttää sekä ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla enintään kaksi tuntia päivässä.
Tutkimusryhmän muodostaa 43 Sinetän koulun 7. luokan oppilasta. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa toteutettiin alku- ja loppumittaukset kyselylomakkeella. Mittausten välissä oli 18 viikon pituinen harjoittelujakso, jonka aikana tutkimusryhmäläiset suorittivat ryhtiharjoituksia.
Tuloksista ilmeni, että tutkimusryhmäläisten niska-hartiaseudun kipu, tuki- ja liikuntaelinoireiden ja –kivun haittavaikutukset koulutyöhön vähenivät ja koetun kivun voimakkuus väheni. Lisäksi tutkimusryhmäläisten liikunta-aktiivisuus lisääntyi ja liikunnan rasittavuustaso koheni.
Varhaisnuorten tuki- ja liikuntaelinongelmat, varsinkin niska-hartiakivut ja alaselkäkivut, ovat yleistyneet. TULE-sairauksien taustalla keskeisenä selittäjänä on staattisissa asennoissa vietetyn ajan piteneminen, johon vaikuttavat liikuntatuntien ja vapaa-ajan liikkumisen vähentyminen, välitunti- ja tuntijärjestelyt, sekä tietokoneiden ja muun informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytön lisääntyminen. Staattisten asentojen lisääntyessä on huomattu ryhdin merkitys yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa yhdessä liikunnan kanssa. Varhaisnuorten fyysisen aktiivisuuden suositus on: liikkua vähintään 1-1½ tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla, yli kahden tunnin mittaisia istumajaksoja tulisi välttää sekä ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla enintään kaksi tuntia päivässä.
Tutkimusryhmän muodostaa 43 Sinetän koulun 7. luokan oppilasta. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa toteutettiin alku- ja loppumittaukset kyselylomakkeella. Mittausten välissä oli 18 viikon pituinen harjoittelujakso, jonka aikana tutkimusryhmäläiset suorittivat ryhtiharjoituksia.
Tuloksista ilmeni, että tutkimusryhmäläisten niska-hartiaseudun kipu, tuki- ja liikuntaelinoireiden ja –kivun haittavaikutukset koulutyöhön vähenivät ja koetun kivun voimakkuus väheni. Lisäksi tutkimusryhmäläisten liikunta-aktiivisuus lisääntyi ja liikunnan rasittavuustaso koheni.