Vanhusasiakkaan kotiuttaminen Ilveskodista
Joona-Kuitunen, Riikka (2012)
Joona-Kuitunen, Riikka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158344
Tiivistelmä
Vanhusten määrän kasvaessa ja kotihoidon lisääntyessä on lisääntynyt tarve kehittää Ilveskodin ja kotihoidon yhteistyötä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ilveskodin kotiuttamisprosessin onnistumista kotihoidon työntekijöiden kuvaamana, saada ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi sekä selvittää, näkyykö laitoskuntoutusjakson vaikuttavuus asiakkaan arjessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka Ilveskodin kotiutus käytännössä onnistuu ja kuinka laitoskuntoutuksen vaikuttavuus näkyy asiakkaiden arjen toimintakyvyssä.
Opinnäytetyössä käytettiin rinnakkain sekä määrällistäettä laadullista lähestymistapaa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kotiutuvien asiakkaiden mukana kotihoidoon laitettavaa kyselylomaketta. Kyselyn kohderyhmänä olivat kotihoidon työntekijät ja omaishoitajat, jotka vastaanottavat Ilveskodista kotiutuvan asiakkaan. Vastauksia saatiin yhteensä 24 kappaletta, ja aineisto analysoitiin manuaalisesti sekä sisällön analyysin avulla.
Kyselytutkimuksen perusteella kotiuttamisen onnistuminen oli vaihtelevaa ja vastauksien mukaan havaittiin puutteita tiedonkulussa. Opinnäytetyössä saatiin ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi sekä todettiin, että laitoskuntoutusjaksot parantavat asiakkaiden virkeyttä ja siten toimintakykyä arjessa.
Jatkotutkimuksen haasteena on uusia kyselytutkimus sen jälkeen, kun yhteistyötä ja tiedonkulkua Ilveskodin ja kotihoidon välillä on parannettu.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ilveskodin kotiuttamisprosessin onnistumista kotihoidon työntekijöiden kuvaamana, saada ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi sekä selvittää, näkyykö laitoskuntoutusjakson vaikuttavuus asiakkaan arjessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, kuinka Ilveskodin kotiutus käytännössä onnistuu ja kuinka laitoskuntoutuksen vaikuttavuus näkyy asiakkaiden arjen toimintakyvyssä.
Opinnäytetyössä käytettiin rinnakkain sekä määrällistäettä laadullista lähestymistapaa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kotiutuvien asiakkaiden mukana kotihoidoon laitettavaa kyselylomaketta. Kyselyn kohderyhmänä olivat kotihoidon työntekijät ja omaishoitajat, jotka vastaanottavat Ilveskodista kotiutuvan asiakkaan. Vastauksia saatiin yhteensä 24 kappaletta, ja aineisto analysoitiin manuaalisesti sekä sisällön analyysin avulla.
Kyselytutkimuksen perusteella kotiuttamisen onnistuminen oli vaihtelevaa ja vastauksien mukaan havaittiin puutteita tiedonkulussa. Opinnäytetyössä saatiin ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi sekä todettiin, että laitoskuntoutusjaksot parantavat asiakkaiden virkeyttä ja siten toimintakykyä arjessa.
Jatkotutkimuksen haasteena on uusia kyselytutkimus sen jälkeen, kun yhteistyötä ja tiedonkulkua Ilveskodin ja kotihoidon välillä on parannettu.