Keuruulaisten ikääntyneiden ja heidän omaistensa odotukset palveluohjauksesta
Ilmarinen, Päivi (2012)
Ilmarinen, Päivi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205158221
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keuruulaisten ikääntyneiden ja heidän omaistensa odotuksia palveluohjauksesta sekä kartoittaa vanhuspalveluiden henkilöstön näkemyksiä palveluohjauksesta. Keuruun kaupungin vuonna 2011 hyväksymän vanhuspoliittisen strategian yhtenä kehittämiskohteena oli seniorineuvonnan ja palveluohjauksen kehittäminen. Opinnäytetyötä aloitettaessa syksyllä 2011 Keuruun kaupunki suunnitteli palveluohjaajan viran perustamista. Tämän pohjalta muodostui opinnäytetyön aihe.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisenä eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ikääntyneiden (n=10) ja omaisten (n= 10) haastatteluilla sekä henkilöstön (n=74) puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen tulokset analysoitiin määrällisen sisällönanalyysin avulla.
Ikääntyneiden ja omaisten haastattelujen tuloksista korostui se, että palveluohjaus oli monelle vieras mutta helposti ymmärrettävä asia. Palveluohjaajaa pidettiin tärkeänä keskitetyn tiedonhankinnan mahdollistajana. Ikääntyneiden ja heidän omaisten vastauksista nousi esiin myös se, että saatavilla olevia palveluita mietittiin vasta siinä vaiheessa kun palvelutarve oli jo olemassa. Myös henkilöstön mielestä palveluohjaajan rooli nousee siinä vaiheessa erityisen tärkeäksi, kun ikääntyneen palvelutarpeessa tapahtuu muutos. Ikääntyneiden keuruulaisten vastauksista korostui selkeästi halu asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta että palveluohjaus on tärkeä väylä selkeyttämään palvelutarjontaa ikääntyneelle ja heidän omaisilleen sekä tärkeä moniammatillista yhteistyötä korostava työväline vanhuspalveluiden henkilöstölle. Palveluohjauksen avulla pystytään ylläpitämään asiakaslähtöistä työskentelytapaa sekä huomioimaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa nousi esiin myös kotiin tarjottavien palveluiden tärkeys sekä palveluohjauksen helppo saatavuus.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisenä eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin ikääntyneiden (n=10) ja omaisten (n= 10) haastatteluilla sekä henkilöstön (n=74) puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen tulokset analysoitiin määrällisen sisällönanalyysin avulla.
Ikääntyneiden ja omaisten haastattelujen tuloksista korostui se, että palveluohjaus oli monelle vieras mutta helposti ymmärrettävä asia. Palveluohjaajaa pidettiin tärkeänä keskitetyn tiedonhankinnan mahdollistajana. Ikääntyneiden ja heidän omaisten vastauksista nousi esiin myös se, että saatavilla olevia palveluita mietittiin vasta siinä vaiheessa kun palvelutarve oli jo olemassa. Myös henkilöstön mielestä palveluohjaajan rooli nousee siinä vaiheessa erityisen tärkeäksi, kun ikääntyneen palvelutarpeessa tapahtuu muutos. Ikääntyneiden keuruulaisten vastauksista korostui selkeästi halu asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta että palveluohjaus on tärkeä väylä selkeyttämään palvelutarjontaa ikääntyneelle ja heidän omaisilleen sekä tärkeä moniammatillista yhteistyötä korostava työväline vanhuspalveluiden henkilöstölle. Palveluohjauksen avulla pystytään ylläpitämään asiakaslähtöistä työskentelytapaa sekä huomioimaan asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa nousi esiin myös kotiin tarjottavien palveluiden tärkeys sekä palveluohjauksen helppo saatavuus.