Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmän merkitys käytöshäiriöisen lapsen perheen arkeen vanhempien näkökulmasta
Wahlström, Tia-Maaria; Yliruikka, Suvi (2012)
Wahlström, Tia-Maaria
Yliruikka, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148132
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää teemahaastattelun avulla millainen merkitys Ihmeelliset vuodet – vanhemmuusryhmällä on ollut käytöshäiriöisen lapsen perheen arkeen vanhempien näkökulmasta. Ihmeelliset vuodet – ohjelmassa on erilasia menetelmiä käytöshäiriöihin puuttumisen avuksi. Työssä mainittu vanhemmuusryhmä on perheinterventio, jossa lasten häiriökäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan vanhempien kautta. Vanhemmuusryhmä on osa Ihmeelliset vuodet – ohjelmaa, joka on kehitetty Yhdysvalloissa.
Työssä käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonkeruumenetelmänä toimii teemahaastattelu ja aineiston analyysissä sisällönanalyysi. Teemahaastatteluihin osallistui kaksi vanhemmuusryhmään osallistunutta vanhempaa. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat Ihmeelliset vuodet – ohjelma, vanhemmuusryhmä, perhe ja vanhemmuus sekä lapsuusiän uhmakkuus- ja käytöshäiriöt.
Tulokset kuvastavat haastateltujen vanhempien kokemuksia Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmän merkityksestä käytöshäiriöisen lapsen perheen arkeen. Haastateltavat kokivat yleisesti arkensa positiivisempana ja myönteisempänä vanhemmuusryhmän antamien positiivisten kasvatustyylien myötä. Perheen yhteishenki koettiin parempana ja vanhemmat kokivat lasten raivokohtausten vähentyneen. Toinen vanhemmista kertoi olevansa pystyvämpi vanhempi. Haastateltavat kertoivat saaneensa vanhemmuusryhmästä vahvaa vertaistukea. Tämä auttoi muuttamaan vanhemman omaa kasvatustyyliä negatiivisesta positiivisemmaksi. Vanhemmuusryhmän jälkeen muutos on näkynyt selkeästi perheen arjessa.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että vanhemmat ovat oppineet kontrolloimaan lapsensa käytöstä positiivisin keinoin. Haastatteluista selvisi, että vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus on parantunut vanhemmuusryhmän myötä. Aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmuusryhmän vanhemmat oppivat olemaan hoivaavia ja vastaanottavaisia vanhempia. Lasten raivokohtauksien väheneminen ja myönteisyys kasvatustyylissä ovat kokonaisuudessaan antaneet positiivisuutta käytöshäiriöisten lasten perheiden arkeen. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa.
Työssä käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonkeruumenetelmänä toimii teemahaastattelu ja aineiston analyysissä sisällönanalyysi. Teemahaastatteluihin osallistui kaksi vanhemmuusryhmään osallistunutta vanhempaa. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat Ihmeelliset vuodet – ohjelma, vanhemmuusryhmä, perhe ja vanhemmuus sekä lapsuusiän uhmakkuus- ja käytöshäiriöt.
Tulokset kuvastavat haastateltujen vanhempien kokemuksia Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmän merkityksestä käytöshäiriöisen lapsen perheen arkeen. Haastateltavat kokivat yleisesti arkensa positiivisempana ja myönteisempänä vanhemmuusryhmän antamien positiivisten kasvatustyylien myötä. Perheen yhteishenki koettiin parempana ja vanhemmat kokivat lasten raivokohtausten vähentyneen. Toinen vanhemmista kertoi olevansa pystyvämpi vanhempi. Haastateltavat kertoivat saaneensa vanhemmuusryhmästä vahvaa vertaistukea. Tämä auttoi muuttamaan vanhemman omaa kasvatustyyliä negatiivisesta positiivisemmaksi. Vanhemmuusryhmän jälkeen muutos on näkynyt selkeästi perheen arjessa.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että vanhemmat ovat oppineet kontrolloimaan lapsensa käytöstä positiivisin keinoin. Haastatteluista selvisi, että vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus on parantunut vanhemmuusryhmän myötä. Aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmuusryhmän vanhemmat oppivat olemaan hoivaavia ja vastaanottavaisia vanhempia. Lasten raivokohtauksien väheneminen ja myönteisyys kasvatustyylissä ovat kokonaisuudessaan antaneet positiivisuutta käytöshäiriöisten lasten perheiden arkeen. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa.