MAQ-harjoittelun ja aerobisen harjoittelun vaikutukset kroonisten epäspesifien alaselkäkipupotilaiden tasapainoon, maksimaaliseen hapenottokykyyn ja toimintakykyyn
Nevala, Laura; Elfving, Linda (2012)
Nevala, Laura
Elfving, Linda
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205148009
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia MAQ-harjoittelun ja aerobisen harjoittelun vaiku-tuksia kroonisten epäspesifien alaselkäkipupotilaiden tasapainoon, hapenottokykyyn ja toimintakykyyn. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tutkittavien subjektii-vinen kokemus harjoittelusta ja sen vaikuttavuudesta selkäkivun kokemiseen, henki-seen ja fyysiseen kuntoon, sekä yleiseen terveydentilaan.
Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=7) jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi ryhmä suoritti MAQ-harjoitteita, yksi ryhmä harjoitteli aerobisesti, ja yksi toimi kontrolli-ryhmänä. Tutkittaville tehtiin ennen harjoittelu- ja seurantajaksoa ja sen jälkeen tasa-painotesti, polkupyöräergometritesti ja toimintakykytesti. Loppumittauksissa he vasta-sivat myös avoimiin kysymyksiin.
Lähes kaikilla MAQ-ryhmäläisillä tasapaino parantui harjoittelun jälkeen, kun taas lä-hes kaikilla aerobisen ryhmän jäsenillä tasapaino huonontui. Verrokkiryhmässä ei juuri tapahtunut muutoksia. Hapenottokyky parantui kaikilla MAQ-ryhmäläisillä ja ver-rokkiryhmäläisillä. Aerobisen ryhmän jäsenillä hapenottokyvyssä ei tapahtunut suuria muutoksia. Lähes kaikilla tutkittavilla toimintakyky parantui.
Tutkittavat kokivat selkäkipunsa vähentyneen tai säilyneen ennallaan tutkimuksen jäl-keen. Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin koettiin olevan ennallaan tai parantuneen seuranta- ja harjoittelujakson jälkeen. Yleinen terveydentila oli parantunut suurimmalla osalla henkilöistä tutkimuksen jälkeen. Yleinen terveydentila heikkeni harjoitte-luohjelman rasittavuuden myötä. Osa henkilöistä koki harjoitusjakson muuttaneen heidän päivittäistä terveyskäyttäytymistään aktiivisempaan suuntaan.
Tutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=7) jaettiin kolmeen ryhmään, joista yksi ryhmä suoritti MAQ-harjoitteita, yksi ryhmä harjoitteli aerobisesti, ja yksi toimi kontrolli-ryhmänä. Tutkittaville tehtiin ennen harjoittelu- ja seurantajaksoa ja sen jälkeen tasa-painotesti, polkupyöräergometritesti ja toimintakykytesti. Loppumittauksissa he vasta-sivat myös avoimiin kysymyksiin.
Lähes kaikilla MAQ-ryhmäläisillä tasapaino parantui harjoittelun jälkeen, kun taas lä-hes kaikilla aerobisen ryhmän jäsenillä tasapaino huonontui. Verrokkiryhmässä ei juuri tapahtunut muutoksia. Hapenottokyky parantui kaikilla MAQ-ryhmäläisillä ja ver-rokkiryhmäläisillä. Aerobisen ryhmän jäsenillä hapenottokyvyssä ei tapahtunut suuria muutoksia. Lähes kaikilla tutkittavilla toimintakyky parantui.
Tutkittavat kokivat selkäkipunsa vähentyneen tai säilyneen ennallaan tutkimuksen jäl-keen. Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin koettiin olevan ennallaan tai parantuneen seuranta- ja harjoittelujakson jälkeen. Yleinen terveydentila oli parantunut suurimmalla osalla henkilöistä tutkimuksen jälkeen. Yleinen terveydentila heikkeni harjoitte-luohjelman rasittavuuden myötä. Osa henkilöistä koki harjoitusjakson muuttaneen heidän päivittäistä terveyskäyttäytymistään aktiivisempaan suuntaan.