Miksi sittenkin opettajaksi?
Rummukainen, Anne (2012)
Rummukainen, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205127850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205127850
Tiivistelmä
Meillä kaikilla Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelevilla on ammatti, jota olemme tehneet jo vuosia. Silti haluamme opiskella vielä opettajan pedagogisen pätevyyden. Miksi? Kokosin teoriatietoa opettajuudesta ja tein omassa 11TaMa-opettajankoulutusryhmässäni pienen kyselyn aiheen tiimoilta. Vaikka aihe on henkilökohtainen, pyrin käsittelemään asioita mahdollisimman yleisellä tasolla.
Teoriaosuudessa halusin selventää opettajuuden taustoja ja teorioita. Etsin tietoa opettajuudesta, erilaisista oppimisteorioista ja opettajan toimintamalleista. Muutos opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen on ollut suuri. Yhteisöllinen, toiminnallinen, tutkimuksellinen ja reflektiivinen toimintatapa vaativat oppilaalta aktiivisuutta ja sosiaalisuutta. Opettajan tehtävä on vastaavasti muuttunut ohjaavaksi oppimisen tukijaksi.
Pohdin myös opettajan ammatillista kehittymistä muun muassa käyttöteorian, portfolion ja asiantuntijuuden käsitteiden avulla. Selkeä kuva omien toimintatapojen perusteista ja syistä on voimavara, joka selkiyttää työtä ja auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Käyttöteoria ja henkilökohtainen portfolio-työskentely ovat merkityksellisiä erityisesti aloittavalle opettajalle. Oman asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on tärkeä tiedostaa mitä tietoja ja taitoja itsellä jo on ja mitä olisi tarpeen hankkia tai ainakin kehittää.
Kyselyosuudessa kartoitin oman 11TaMa-opettajankoulutusryhmäni pedagogisten opintojen motiiveja. Vastauksista hahmottui kaksi kategoriaa: opettajan työhön liittyvät syyt ja omaan itseen liittyvät syyt. Miesten yleisin syy hakeutua alalle oli opettajan työhön liittyvä vuorovaikutuksellisuus. Toiseksi tärkein motiivi oli oma ammatillinen kehittyminen. Myös hyvät lomaedut ja palkan nousu olivat miehille tärkeitä. Naisten yleisin syy hakeutua alalle liittyi myös työn vuorovaikutuksellisuuteen. Lisäksi naiset arvostivat työn itsenäisyyttä, vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja luovuutta. Naisilla toiseksi tärkein motiivi hakeutua alalle oli halu jakaa omia tietoja, taitoja ja osaamista eteenpäin.
Teoriaosuudessa halusin selventää opettajuuden taustoja ja teorioita. Etsin tietoa opettajuudesta, erilaisista oppimisteorioista ja opettajan toimintamalleista. Muutos opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen on ollut suuri. Yhteisöllinen, toiminnallinen, tutkimuksellinen ja reflektiivinen toimintatapa vaativat oppilaalta aktiivisuutta ja sosiaalisuutta. Opettajan tehtävä on vastaavasti muuttunut ohjaavaksi oppimisen tukijaksi.
Pohdin myös opettajan ammatillista kehittymistä muun muassa käyttöteorian, portfolion ja asiantuntijuuden käsitteiden avulla. Selkeä kuva omien toimintatapojen perusteista ja syistä on voimavara, joka selkiyttää työtä ja auttaa erottamaan olennaisen epäolennaisesta. Käyttöteoria ja henkilökohtainen portfolio-työskentely ovat merkityksellisiä erityisesti aloittavalle opettajalle. Oman asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on tärkeä tiedostaa mitä tietoja ja taitoja itsellä jo on ja mitä olisi tarpeen hankkia tai ainakin kehittää.
Kyselyosuudessa kartoitin oman 11TaMa-opettajankoulutusryhmäni pedagogisten opintojen motiiveja. Vastauksista hahmottui kaksi kategoriaa: opettajan työhön liittyvät syyt ja omaan itseen liittyvät syyt. Miesten yleisin syy hakeutua alalle oli opettajan työhön liittyvä vuorovaikutuksellisuus. Toiseksi tärkein motiivi oli oma ammatillinen kehittyminen. Myös hyvät lomaedut ja palkan nousu olivat miehille tärkeitä. Naisten yleisin syy hakeutua alalle liittyi myös työn vuorovaikutuksellisuuteen. Lisäksi naiset arvostivat työn itsenäisyyttä, vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja luovuutta. Naisilla toiseksi tärkein motiivi hakeutua alalle oli halu jakaa omia tietoja, taitoja ja osaamista eteenpäin.