Osaamisen kehittäminen työfysioterapian palveluprosesseissa
Vihko, Eeva (2012)
Vihko, Eeva
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117627
Tiivistelmä
Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli Turun Työterveystalon työfysioterapian laadun kehittäminen. Tähän pyrittiin kartoittamalla työntekijöiden osaamista sekä muodostamalla keskeisistä työfysioterapian palvelutuotteista prosessikuvaukset, joiden avulla oli tarkoitus selkiyttää ja yhtenäistää työnkuvia. Lisäksi pyrittiin selvittämään työfysioterapian työntekijöiden näkemyksiä osaamisen kehittämisestä. Lopputuloksena oli tarkoitus luoda osaamiseen liittyvä kehittämissuunnitelma työfysioterapialle.
Osaamista kartoitettiin strukturoidun osaamiskartoitusmittarin avulla, joka oli alun perin luotu opinnäytetyönä työterveyshoitajien osaamisen kartoittamiseen. Projektiryhmätyöskentelyä käytettiin kehittämismenetelmänä mittarin muokkaamisessa työfysioterapeuteille soveltuvaksi sekä palvelutuote- ja prosessikuvausten muodostamisessa. Prosessikuvauksissa tuotiin esiin kunkin prosessin edellyttämä keskeinen osaaminen. Kolmantena kehittämismenetelmänä käytettiin teemoitettua fokusryhmähaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään työfysioterapian työntekijöiden näkemyksiä osaamisen kehittämisen painopistealueista ja menetelmistä. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää soveltaen.
Sekä osaamiskartoituksen että ryhmähaastattelun tulokset olivat osaamisen kehittämistarpeiden suhteen samansuuntaisia. Monet näistä kehittämistarpeista liittyivät osaamisalueisiin, jotka olivat palveluprosessien kannalta keskeisiä. Esimerkkejä tällaisista kehittämistarpeista olivat fyysisen toimintakyvyn ja työhön liittyvien kuormitustekijöiden arviointiosaaminen, työkykyä tukeva osaaminen, tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvä tutkimusmenetelmä- ja ohjausosaaminen sekä moniammatillinen työskentelyosaaminen. Osaamisen kehittämisen toimintatavoista tuotiin esiin muun muassa suunnitelmallisuuden parantaminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sekä työfysioterapian yhteiset kehittämis- ja koulutuspalauteajat.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi työfysioterapialle räätälöity osaamisen kehittämissuunnitelma. Osaamiskartoitusmittaria voidaan tarvittaessa käyttää myös suunnitelman toteutumisen arviointimenetelmänä jatkossa.
Osaamista kartoitettiin strukturoidun osaamiskartoitusmittarin avulla, joka oli alun perin luotu opinnäytetyönä työterveyshoitajien osaamisen kartoittamiseen. Projektiryhmätyöskentelyä käytettiin kehittämismenetelmänä mittarin muokkaamisessa työfysioterapeuteille soveltuvaksi sekä palvelutuote- ja prosessikuvausten muodostamisessa. Prosessikuvauksissa tuotiin esiin kunkin prosessin edellyttämä keskeinen osaaminen. Kolmantena kehittämismenetelmänä käytettiin teemoitettua fokusryhmähaastattelua, jonka avulla pyrittiin selvittämään työfysioterapian työntekijöiden näkemyksiä osaamisen kehittämisen painopistealueista ja menetelmistä. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää soveltaen.
Sekä osaamiskartoituksen että ryhmähaastattelun tulokset olivat osaamisen kehittämistarpeiden suhteen samansuuntaisia. Monet näistä kehittämistarpeista liittyivät osaamisalueisiin, jotka olivat palveluprosessien kannalta keskeisiä. Esimerkkejä tällaisista kehittämistarpeista olivat fyysisen toimintakyvyn ja työhön liittyvien kuormitustekijöiden arviointiosaaminen, työkykyä tukeva osaaminen, tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvä tutkimusmenetelmä- ja ohjausosaaminen sekä moniammatillinen työskentelyosaaminen. Osaamisen kehittämisen toimintatavoista tuotiin esiin muun muassa suunnitelmallisuuden parantaminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sekä työfysioterapian yhteiset kehittämis- ja koulutuspalauteajat.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi työfysioterapialle räätälöity osaamisen kehittämissuunnitelma. Osaamiskartoitusmittaria voidaan tarvittaessa käyttää myös suunnitelman toteutumisen arviointimenetelmänä jatkossa.