Kinesioteippaus neurologisen fysioterapian apuvälineenä : Kirjallisuuskatsaus
Hakala, Paula (2012)
Hakala, Paula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107513
Tiivistelmä
Kinesioteippauksen yleistyminen niin urheilu- kuin fysioterapiapiireissäkin sekä käymäni kinesioteippauksen peruskurssi herätti mielenkiintoni käsittelemään aihetta tarkemmin. Kehittämistehtäväni tarkoituksena oli syventyä kinesioteippauksen teoriatietoon sekä vaikutusmahdollisuuksiin neurologisilla kuntoutujilla. Tavoitteena oli perehtyä kinesioteippauksen historiaan, taustaan ja eri teippaustekniikoihin sekä kerätä kirjallisuuskatsauksen muodossa tutkittua näyttöön perustuvaa tietoa kinesioteippauksen vaikutuksista. Toiveena oli saada perusteita kinesioteippauksen käyttöön ja täten toimiva ja tehokas apuväline päivittäiseen työhön neurologisten kuntoutujien parissa.
Kirjallisuuskatsausta varten käytin useita eri tietokantoja tutkimusartikkeleiden löytämiseksi. Työhöni valikoitui yhdeksän vuosilta 2006-2011 olevaa artikkelia. Koska tutkimuksia tästä aiheesta on tehty vielä kovin vähän, tutkimusten laatu, tutkimuskohteet, otoskoot sekä tutkimusmenetelmät olivat hyvin heterogeeniset. Tutkimusten perusteella kinesioteippauksesta oli hyötyä tasapainoon MS-kuntotujilla ja istumaryhtiin sekä asentokontrolliin CP-vammaisilla ja myelomeningeceleä sairastavilla lapsilla. Meralgia parestheticaa sairastavilla positiivisia vaikutuksia oli saatu kipuun ja kipualueen pienentymiseen. Kävelynopeus ja kävelyn symmetrisyys oli parantunut CP-vammaisilla lapsilla kuten myös hemiplegiakuntoutujilla, joilla oli myös raportoitu nilkan liikkuvuuden paranemista. Yläraajan toimintoihin teippauksella oli ollut positiivisia vaikutuksia kuntoutujilla, joilla oli alentunut lihasvoima tai epänormaali lihastonus.
Tästä aiheesta tehtyjen tutkimusten vähäisen määrän sekä suhteellisten pienten otoskokojen sekä tutkimusten heikohkon laadun takia tutkimusten tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Tulokset kuitenkin osoittavat, että näissä tutkimuksissa kinesioteippauksesta on ollut hyötyä kyseisille kuntoutujille, joten kinesioteippaus on käyttökelpoinen apuväline sekä kokeilemisen arvoinen terapiamenetelmä muun fysioterapian ohessa neurologisten kuntoutujien parissa. Tutkimuksia aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää mm. suuremmilla otoskoilla, laadukkaamilla tutkimusasetelmilla sekä mahdollisuuksien mukaan niin, että tutkitaan pelkästään kinesioteippauksen vaikutusta ilman muiden terapiamuotojen yhteisvaikutusta.
Kirjallisuuskatsausta varten käytin useita eri tietokantoja tutkimusartikkeleiden löytämiseksi. Työhöni valikoitui yhdeksän vuosilta 2006-2011 olevaa artikkelia. Koska tutkimuksia tästä aiheesta on tehty vielä kovin vähän, tutkimusten laatu, tutkimuskohteet, otoskoot sekä tutkimusmenetelmät olivat hyvin heterogeeniset. Tutkimusten perusteella kinesioteippauksesta oli hyötyä tasapainoon MS-kuntotujilla ja istumaryhtiin sekä asentokontrolliin CP-vammaisilla ja myelomeningeceleä sairastavilla lapsilla. Meralgia parestheticaa sairastavilla positiivisia vaikutuksia oli saatu kipuun ja kipualueen pienentymiseen. Kävelynopeus ja kävelyn symmetrisyys oli parantunut CP-vammaisilla lapsilla kuten myös hemiplegiakuntoutujilla, joilla oli myös raportoitu nilkan liikkuvuuden paranemista. Yläraajan toimintoihin teippauksella oli ollut positiivisia vaikutuksia kuntoutujilla, joilla oli alentunut lihasvoima tai epänormaali lihastonus.
Tästä aiheesta tehtyjen tutkimusten vähäisen määrän sekä suhteellisten pienten otoskokojen sekä tutkimusten heikohkon laadun takia tutkimusten tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Tulokset kuitenkin osoittavat, että näissä tutkimuksissa kinesioteippauksesta on ollut hyötyä kyseisille kuntoutujille, joten kinesioteippaus on käyttökelpoinen apuväline sekä kokeilemisen arvoinen terapiamenetelmä muun fysioterapian ohessa neurologisten kuntoutujien parissa. Tutkimuksia aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää mm. suuremmilla otoskoilla, laadukkaamilla tutkimusasetelmilla sekä mahdollisuuksien mukaan niin, että tutkitaan pelkästään kinesioteippauksen vaikutusta ilman muiden terapiamuotojen yhteisvaikutusta.