Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011
Huovinen, Heidi (2012)
Huovinen, Heidi
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107485
Tiivistelmä
Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimuksessa tahdottiin tutkia kansallispuiston kävijärakennetta, kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia, käytön alueellista jakautumista, kävijöiden harrastusaktiviteetteja sekä virkistysmotiiveja. Tutkimuksella selvitettiin myös käynnin kestoa sekä yleistä kävijätyytyväisyyttä. Lemmenjoen kansallispuistoon on tehty kävijätutkimus myös vuonna 2001, joten vertasin vuoden 2011 tuloksia myös vuoden 2001 kävijätutkimuksen tuloksiin.
Kävijätutkimus toteutettiin 1.4.–30.9.2011. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen standardoitua kyselylomaketta, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia muiden Metsähallituksen tutkimuksien kanssa ja jotta muutosten seuranta olisi mahdollista alueen muiden tutkimusten kanssa. Lomakkeita vietiin puiston alueella oleville autio- ja varaustuville (nk. kylmät pisteet) ja tämän lisäksi aineistoa kerättiin kävijöiltä kolmessa eri paikassa puiston perusosassa. Keruupäivien määrä eri paikoilla määriteltiin mahdollisten kävijämäärien perusteella. Päivät arvottiin satunnaisesti jokaiselle paikalle.
Täytettyjä lomakkeita saatiin kerättyä yhteensä 871 kappaletta. Lemmenjoen kansallispuiston sukupuolirakenne on tasainen, miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Kävijöiden keski- ikä on 48,26 vuotta ja suurin kävijäryhmä on 55–64-vuotiaat. Kävijät tulevat alueelle 2 – 5 hengen ryhmissä, jotka koostuvat useimmiten perheen jäsenistä tai ystävistä. Suomalaisia kävijöistä on 85 prosenttia. Suosituimmat
aktiviteetit olivat kävely ja retkeily. Kävijät olivat pääosin tyytyväisiä Lemmenjoen kansallispuiston palveluihin ja rakenteisiin. Rahaa he käyttivät matkallaan keskimäärin 206 euroa. Kokonaistulovaikutukset olivat 3,4 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat 44 henkilötyövuotta.
Lemmenjoen valtakunnallinen asiakastyytyväisyysindeksi on 4,20, joten kävijät ovat pääosin tyytyväisiä kansallispuiston palveluihin ja rakenteisiin. Indeksi on häiriötekijöiden, odotuksien, ympäristön ja palveluiden keskiarvo. Verrattaessa tutkimustuloksia aikaisempaan Lemmenjoella tehtyyn kävijätutkimukseen, huomasin että kävijärakenne on vanhentunut. Vuoden 2011 tutkimuksessa mainittiin useammin huonokuntoisista pitkospuista ja portaista. Muita kehitysehdotuksia tuli puhelinverkkoyhte-yksiin sekä autiosaunaan.
Avainsana(t) Kansallispuisto, kävijätutkimus, Lemmenjoki, luontomatkailu,
Kävijätutkimus toteutettiin 1.4.–30.9.2011. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen standardoitua kyselylomaketta, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia muiden Metsähallituksen tutkimuksien kanssa ja jotta muutosten seuranta olisi mahdollista alueen muiden tutkimusten kanssa. Lomakkeita vietiin puiston alueella oleville autio- ja varaustuville (nk. kylmät pisteet) ja tämän lisäksi aineistoa kerättiin kävijöiltä kolmessa eri paikassa puiston perusosassa. Keruupäivien määrä eri paikoilla määriteltiin mahdollisten kävijämäärien perusteella. Päivät arvottiin satunnaisesti jokaiselle paikalle.
Täytettyjä lomakkeita saatiin kerättyä yhteensä 871 kappaletta. Lemmenjoen kansallispuiston sukupuolirakenne on tasainen, miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Kävijöiden keski- ikä on 48,26 vuotta ja suurin kävijäryhmä on 55–64-vuotiaat. Kävijät tulevat alueelle 2 – 5 hengen ryhmissä, jotka koostuvat useimmiten perheen jäsenistä tai ystävistä. Suomalaisia kävijöistä on 85 prosenttia. Suosituimmat
aktiviteetit olivat kävely ja retkeily. Kävijät olivat pääosin tyytyväisiä Lemmenjoen kansallispuiston palveluihin ja rakenteisiin. Rahaa he käyttivät matkallaan keskimäärin 206 euroa. Kokonaistulovaikutukset olivat 3,4 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat 44 henkilötyövuotta.
Lemmenjoen valtakunnallinen asiakastyytyväisyysindeksi on 4,20, joten kävijät ovat pääosin tyytyväisiä kansallispuiston palveluihin ja rakenteisiin. Indeksi on häiriötekijöiden, odotuksien, ympäristön ja palveluiden keskiarvo. Verrattaessa tutkimustuloksia aikaisempaan Lemmenjoella tehtyyn kävijätutkimukseen, huomasin että kävijärakenne on vanhentunut. Vuoden 2011 tutkimuksessa mainittiin useammin huonokuntoisista pitkospuista ja portaista. Muita kehitysehdotuksia tuli puhelinverkkoyhte-yksiin sekä autiosaunaan.
Avainsana(t) Kansallispuisto, kävijätutkimus, Lemmenjoki, luontomatkailu,