Kartläggning av den fysiska miljön − tillgänglighet för närståendevårdaren och den vårdbehövande i vardagen
Petersén, Maria (2012)
Petersén, Maria
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107464
Tiivistelmä
Vanhusten pitäisi yhä kauemmin asua kotona. Siksi on tärkeää heille ja heidän omaishoitajille, että ympäristö on esteetön. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten fyysinen ympäristö tukee tai estää omaishoitajia ja hoitoa tarvitsevia arjessa. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen, mitä toiminnallisia esteitä ympäristössä ilmenee. Yksitoista omaishoitajaa ja kymmenen hoitoa tarvitsevaa, Helsingistä ja Turusta, osallistuivat tähän tutkimukseen, eli kymmenen ympäristöä arvioitiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Tiedon hankintaan käytettiin Housing Enabler arviointivälinettä. Tulos osoittaa, että jokaisessa arvioidussa ympäristössä oli toiminnallisia esteitä, sekä ulkoympäristössä että sisätiloissa, vaikuttaen erityisesti hoitoa tarvitseviin henkilöihin. Tuloksessa nostetaan vielä erikseen esiin omaishoitajiin vaikkutavat toiminnalliset esteet, korostaakseen että lähiympäristössä ilmenevät toiminnalliset esteet eivät ainoastaan vaikuta hoitoa tarvitsevaan henkilöön. Ongelmia analysoidessa kävi ilmi, että monet toiminnalliset esteet voisi poistaa pienillä toimenpiteillä. Toimenpide-ehdotuksia esitellään tässä työssä. Työssä nostetaan myös esille haaste, liittyen sellaisiin toiminnallisiin esteisiin jotka vaativat isompia toimenpiteitä. Aina ei kuitenkaan ole kyse ympäristön ehdoista josko remontti tai muutos voidaan suorittaa, sillä joskus asukas ei toivo remonttia vaikka se parantaisi esteettömyyttä. Toimintaterapeutti on asiantuntija yksilöiden ja ympäristöjen välisissä suhteissa sekä löytämään parhaat mahdolliset korjaustoimenpiteet toiminnallisille esteille. Siksi toimintaterapeuttien käyttö tällaisissa tutkimuksissa on tärkeää. Tätä tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi katsomalla tulosta yksilöllisemmästä näkökulmasta. Tutkimus voisi toimia, muutenkin kuin jatkotutkimuksen taustana, myös todisteena siitä, että kotikäynteihin ja asunnonmuutostöihin kannattaa panostaa kun vanhusten odotetaan asuvan kotonaan mahdollisimman kauan.