Selainpohjaisen kuvapalvelun käyttöliittymäsuunnittelu ja käytettävyystestaus
Reponen, Kaisa (2012)
Reponen, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205107418
Tiivistelmä
Internet on täynnä huonosti toteutettuja sivustoja ja palveluja. Suurimmat ongelmat tulevat, kun suunnittelijoiden ja loppukäyttäjien näkemykset ja ajatukset eivät kohtaa. Tällöin suunnittelijalle loogiselta tuntunut toimintatapa voi täysin poiketa loppukäyttäjän toimintatavasta. Huonosti suunniteltu käyttöliittymä voi ajaa loppukäyttäjän tilanteeseen, jossa työn tekemisen mielekkyys ja tehokkuus laskevat.
Insinöörityössä toteutettiin selainpohjaisen valokuvapalvelun käytettävyystutkimus. Käytettävyystutkimus mahdollistaa objektiivisen kannanoton palvelun käytettävyyteen ja antaa suunnittelijoille tärkeää palautetta. Näin yritys kehittyy tekemään parempia tuotteita ja suunnittelijat kehittyvät yksilöinä suunnittelemaan parempia käyttöliittymiä. Koska www-palvelun ensimmäinen vaikutelma on käyttäjälle hyvin tärkeä, on palvelun käytettävyys etusijalla. Jos palvelu ei ole helposti omaksuttava ja helppokäyttöinen, käyttäjä voi lopettaa palvelun käytön kokonaan.
Alkuperäiset, palvelun suunnitteluvaiheessa tehdyt rautalankamallit tutkittiin ja niitä parannettiin käytettävyystutkimusta varten. Rautalankamalleista tehtiin selkeämmät ja kevyemmät, koska niiden ulkoasu oli raskas. Rautalankamallien ulkoasua yhtenäistettiin, koska rakenteissa oli liikaa vaihtelevuutta eri komponenttien sijaintien suhteen. Palvelusta tehtiin kaksi käytettävyystutkimusta. Rautalankamalleja testattiin valituilla käyttäjillä käyttäen apuna selainpohjaista rautalankamallien suunnitteluohjelmaa. Käytettävyyttä testattiin antamalla käyttäjille erilaisia testiskenaarioita, joihin oli kehitetty luonnollinen taustatarina.
Käyttäjien kommenttien perusteella palvelusta kerättiin epäloogiset ja virheelliset kohdat, jotka jaoteltiin vakavuusasteen mukaan eri suunnitteluvirheluokkiin. Suunnitteluvirheluokkien perusteella käytiin läpi kriittisimmät ja suurimmat virheet. Niitä löydettiin ensimmäisen testauksen jälkeen yhteensä kahdeksan. Epäselvien ja harhaanjohtavien termien käyttö oli yksi suurimmista ongelmista, joka vaikutti palvelun käytettävyyteen. Rautalankamalleihin tehtiin parannukset ensimmäisten tulosten perusteella, minkä jälkeen suoritettiin toinen käytettävyystestaus. Toisen kierroksen tulokset jaettiin myös suunnitteluvirheluokkiin, ja niiden perusteella kehitettiin parannusehdotukset uusiin rautalankamalleihin. Toisen käytettävyystutkimuksen jälkeen ei löytynyt yhtään katastrofaalista käytettävyysongelmaa, joten korjausten avulla onnistuttiin parantamaan palvelun käytettävyyttä. Paranneltuja rautalankamalleja käytetään tulevaisuudessa uudessa käytettävyystutkimuksessa.
Insinöörityössä toteutettiin selainpohjaisen valokuvapalvelun käytettävyystutkimus. Käytettävyystutkimus mahdollistaa objektiivisen kannanoton palvelun käytettävyyteen ja antaa suunnittelijoille tärkeää palautetta. Näin yritys kehittyy tekemään parempia tuotteita ja suunnittelijat kehittyvät yksilöinä suunnittelemaan parempia käyttöliittymiä. Koska www-palvelun ensimmäinen vaikutelma on käyttäjälle hyvin tärkeä, on palvelun käytettävyys etusijalla. Jos palvelu ei ole helposti omaksuttava ja helppokäyttöinen, käyttäjä voi lopettaa palvelun käytön kokonaan.
Alkuperäiset, palvelun suunnitteluvaiheessa tehdyt rautalankamallit tutkittiin ja niitä parannettiin käytettävyystutkimusta varten. Rautalankamalleista tehtiin selkeämmät ja kevyemmät, koska niiden ulkoasu oli raskas. Rautalankamallien ulkoasua yhtenäistettiin, koska rakenteissa oli liikaa vaihtelevuutta eri komponenttien sijaintien suhteen. Palvelusta tehtiin kaksi käytettävyystutkimusta. Rautalankamalleja testattiin valituilla käyttäjillä käyttäen apuna selainpohjaista rautalankamallien suunnitteluohjelmaa. Käytettävyyttä testattiin antamalla käyttäjille erilaisia testiskenaarioita, joihin oli kehitetty luonnollinen taustatarina.
Käyttäjien kommenttien perusteella palvelusta kerättiin epäloogiset ja virheelliset kohdat, jotka jaoteltiin vakavuusasteen mukaan eri suunnitteluvirheluokkiin. Suunnitteluvirheluokkien perusteella käytiin läpi kriittisimmät ja suurimmat virheet. Niitä löydettiin ensimmäisen testauksen jälkeen yhteensä kahdeksan. Epäselvien ja harhaanjohtavien termien käyttö oli yksi suurimmista ongelmista, joka vaikutti palvelun käytettävyyteen. Rautalankamalleihin tehtiin parannukset ensimmäisten tulosten perusteella, minkä jälkeen suoritettiin toinen käytettävyystestaus. Toisen kierroksen tulokset jaettiin myös suunnitteluvirheluokkiin, ja niiden perusteella kehitettiin parannusehdotukset uusiin rautalankamalleihin. Toisen käytettävyystutkimuksen jälkeen ei löytynyt yhtään katastrofaalista käytettävyysongelmaa, joten korjausten avulla onnistuttiin parantamaan palvelun käytettävyyttä. Paranneltuja rautalankamalleja käytetään tulevaisuudessa uudessa käytettävyystutkimuksessa.