Pienet ja media : Haminan kaupungin päiväkotihenkilöstön havaintoja ja ajatuksia lasten median käytöstä
Pulkkinen, Heidi (2012)
Pulkkinen, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097332
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisää tietoa pienten lasten median käytöstä. Kohderyhmäksi valikoituivat päiväkotien työntekijät ja heidän havaintonsa. Tutkimusasetelma oli kaksiosainen: millaisia havaintoja työntekijät ovat tehneet lasten median käytöstä ja millaisia ajatuksia lasten median käyttö työntekijöissä herättää.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä (5) Haminan kaupungin päivähoidon työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelurungon avulla. Litteroitua aineistoa analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Haastateltavat tai heidän työyksikkönsä eivät virallisesti toteuttaneet mediakasvatusta. Päävastuu mediakasvatuksesta koettiin olevan vanhemmilla ja ammatillisen mediakasvatuksen nähtiin alkavan esiopetuksessa ja jatkuvan peruskoulussa.
Haastateltavien havaintojen mukaan lapset ilmaisivat vaihtelevasti käyttämäänsä mediaa leikeissä ja puheissa. Osa esiin tulevista mediasisällöistä koettiin sopimattomaksi päiväkoti-ikäisille. Vanhemmat toivat harvoin esille lasten median käyttöä työntekijöiden kanssa. Osassa yksiköistä median käyttö kuului yhdeksi teemaksi vanhempien kanssa käytäviä keskusteluja, osassa asia otettiin esille tarvittaessa.
Haastatelluissa herätti huolta se, miten runsas median käyttö, tietokonepelit tai yksin median kanssa toimiminen vaikuttavat lasten kasvuun. Huoli kohdistui muun muassa kielen kehitykseen, kykyyn keskittyä tai kykyyn luoda sosiaalisia suhteita. Yleinen näkemys oli, että alle 3-vuotiaan ei tarvitsisi olla ollenkaan tekemisissä sähköisen median kanssa.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä (5) Haminan kaupungin päivähoidon työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelurungon avulla. Litteroitua aineistoa analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Haastateltavat tai heidän työyksikkönsä eivät virallisesti toteuttaneet mediakasvatusta. Päävastuu mediakasvatuksesta koettiin olevan vanhemmilla ja ammatillisen mediakasvatuksen nähtiin alkavan esiopetuksessa ja jatkuvan peruskoulussa.
Haastateltavien havaintojen mukaan lapset ilmaisivat vaihtelevasti käyttämäänsä mediaa leikeissä ja puheissa. Osa esiin tulevista mediasisällöistä koettiin sopimattomaksi päiväkoti-ikäisille. Vanhemmat toivat harvoin esille lasten median käyttöä työntekijöiden kanssa. Osassa yksiköistä median käyttö kuului yhdeksi teemaksi vanhempien kanssa käytäviä keskusteluja, osassa asia otettiin esille tarvittaessa.
Haastatelluissa herätti huolta se, miten runsas median käyttö, tietokonepelit tai yksin median kanssa toimiminen vaikuttavat lasten kasvuun. Huoli kohdistui muun muassa kielen kehitykseen, kykyyn keskittyä tai kykyyn luoda sosiaalisia suhteita. Yleinen näkemys oli, että alle 3-vuotiaan ei tarvitsisi olla ollenkaan tekemisissä sähköisen median kanssa.