Metsälain 10 pykälän mukaisten puronvarsien säilyminen Kuusamon kunnan alueella
Veteläinen, Teemu (2012)
Veteläinen, Teemu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097281
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni perustuu Pohjois- Pohjanmaan metsäkeskuksen Kuusamon toimiston tilaamaan tutkimukseen, joka tehtiin Kuusamon kunnan alueella. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten metsälain 10 pykälän täyttämät puronvarret ovat säilyneet Kuusamon kunnan alueella. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota puronvarsien suojavyöhykkeiden leveyksiin, kaatuneiden puiden ja lahopuiden määrään sekä koneella tapahtuviin purojen ylityksiin ja maanmuokkauksiin.
Opinnäytetyöni kohteet etsittiin Kuusamon kunnan alueelle metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaan Kuusamon toimiston metsäsuunnittelija Veijo Nivalan kanssa. Kohteiden lopulliseksi määräksi tuli 52 kappaletta, joissa oli tehty avohakkuu puron suojavyöhykkeen vieressä. Puron suojavyöhykkeiden ja välittömän lähiympäristöjen leveydet mitattiin 50 metrin välein suojavyöhykkeen pituussuunnasta katsoen. Kaatuneista puista kerättiin talteen puulaji, ikä, pituus, läpimitta, kaatumissuunta sekä sijainti vyöhykkeellä. Mittauksissa käytin apuna laseretäisyysmittaria, maastotallenninta, mittanauhaa sekä kompassia. Hakkuu-alueelta arvion maanmuokkauksen jäljen ja mahdolliset koneella tapahtuvat puron ylitykset. Maastoaineistoa analysoin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla sekä SPSS-ohjelmistolla.
Suojavyöhykkeiden leveyksien rajaukset olivat onnistuneet hyvin kaikilla mittauskohteilla. Yli 10 metriä leveitä suojavyöhykkeitä oli noin 88 prosenttia kaikista vyöhykkeen mittauskohdista ja suurin osa vyöhykkeistä oli 10–30 metriä leveitä. Suojavyöhykkeellä kaatuneet puut olivat järeitä ja ne tuottavat tulevaisuudessa paljon kaivattua lahopuuta lisäten täten monimuotoisuutta. Maanmuokkaukset ja purojen ylitykset olivat suoritettu hyvin.
Opinnäytetyöni tuloksien perusteella voidaan tehdä johtopäätös että purokohteet ovat säilyneet hyvin Kuusamon kunnan alueella. Purojen ominaispiirteet ovat säilyneet ja tulevat säilymään hyvin jatkossakin kunhan rajaukset tehdään oikealla tavalla. Lahopuun määrä on hyvä ja sitä on tulossa lisää esimerkiksi tuulenkaatojen johdosta.
Avainsanat: puro, suojavyöhyke, välitön lähiympäristö
Opinnäytetyöni kohteet etsittiin Kuusamon kunnan alueelle metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaan Kuusamon toimiston metsäsuunnittelija Veijo Nivalan kanssa. Kohteiden lopulliseksi määräksi tuli 52 kappaletta, joissa oli tehty avohakkuu puron suojavyöhykkeen vieressä. Puron suojavyöhykkeiden ja välittömän lähiympäristöjen leveydet mitattiin 50 metrin välein suojavyöhykkeen pituussuunnasta katsoen. Kaatuneista puista kerättiin talteen puulaji, ikä, pituus, läpimitta, kaatumissuunta sekä sijainti vyöhykkeellä. Mittauksissa käytin apuna laseretäisyysmittaria, maastotallenninta, mittanauhaa sekä kompassia. Hakkuu-alueelta arvion maanmuokkauksen jäljen ja mahdolliset koneella tapahtuvat puron ylitykset. Maastoaineistoa analysoin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla sekä SPSS-ohjelmistolla.
Suojavyöhykkeiden leveyksien rajaukset olivat onnistuneet hyvin kaikilla mittauskohteilla. Yli 10 metriä leveitä suojavyöhykkeitä oli noin 88 prosenttia kaikista vyöhykkeen mittauskohdista ja suurin osa vyöhykkeistä oli 10–30 metriä leveitä. Suojavyöhykkeellä kaatuneet puut olivat järeitä ja ne tuottavat tulevaisuudessa paljon kaivattua lahopuuta lisäten täten monimuotoisuutta. Maanmuokkaukset ja purojen ylitykset olivat suoritettu hyvin.
Opinnäytetyöni tuloksien perusteella voidaan tehdä johtopäätös että purokohteet ovat säilyneet hyvin Kuusamon kunnan alueella. Purojen ominaispiirteet ovat säilyneet ja tulevat säilymään hyvin jatkossakin kunhan rajaukset tehdään oikealla tavalla. Lahopuun määrä on hyvä ja sitä on tulossa lisää esimerkiksi tuulenkaatojen johdosta.
Avainsanat: puro, suojavyöhyke, välitön lähiympäristö