Sähköisen palvelun luotettavuus työvoimanpalvelukeskuksessa : Meri- Lapin työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaiden kokemuksia sähköisestä palvelusta yksilöllisen palveluntarpeen selvittämisessä ja työvoimapalvelua hyödyttäviä faktoja sähköisen palvelun kautta saaduista tuloksista
Tuohinto, Tero (2012)
Tuohinto, Tero
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097240
Tiivistelmä
Tekijä: Tero Tuohinto
Työn nimi: Sähköisen palvelun luotettavuus työvoimanpalvelukeskuksessa -
Meri- Lapin työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaiden kokemuksia sähköisestä palvelusta
yksilöllisen palveluntarpeen selvittämisessä ja työvoimapalvelua hyödyttäviä faktoja sähköisen
palvelun kautta saaduista tuloksista
Sivuja (+liitteitä): 61+2
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää sähköisen palvelun soveltuvuutta työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaiden yksilöllisen palveluntarpeen selvittämiseen. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan, mitä työvoimapalvelua hyödyttäviä faktoja sähköisen palvelun tulosten kautta voi saada työttömyyteen liittyvien asioiden kokemisesta.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Teoreettisena taustana on lakeja, esim. laki julkisesta työvoimapalvelusta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta sekä työttömyysturvalaki. Lisäksi teoriana on käytetty työ- ja elinkeinoministeriön raportteja ja työttömyyskokemusten tutkimuksia esim. Rauno Pietiläiseltä sekä Jukka Vuorelta & Tiina Tervahartialta.
Metodologinen esittely: Tutkimusaineisto koostuu kahdesta aineistosta. Laadullisen tutkimuksen aineiston on neljän Meri- Lapin työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaan haastattelu liittyen sähköisen palvelun käyttöön. Lisäksi tutkimuksessa on haastateltu Etappi hankkeeseen kuuluvaa yksilötyöhönvalmentajaa. Määrällisen tutkimuksen aineisto (n=261) on kerätty työttömien vastauksista, joita on saatu palveluntarpeen arvioinnissa sähköisellä palvelulla Ylä- Savon Etappi hankkeessa vuosina 2008- 2009.
Keskeiset tutkimustulokset: Sähköisen palveluntarpeen kartoituksen raportit olivat hyvin yhtenäisiä työttömille tehtyihin haastatteluihin verrattuna. Työttömyyden kokemiseen liittyviä faktoja saatiin verrattaessa nuorempia ja vanhempia työttömiä, henkilöiltä joilla elämäntapaan liittyy työllistymistä rajoittavia tekijöitä, verrattaessa työttömiä miehiä ja naisia ja terveysrajoitteita kokevilta työttömiltä.
Johtopäätökset: Tutkimani sähköinen palvelu soveltuu työvoimanpalvelukeskusasiakkaiden palveluntarpeen arvioimiseen. Faktoilla, joita työttömyystunteiden kokemisesta kerättiin, voidaan neuvoa työvoimaneuvojia esim. panostamaan työttömyyden poistamista nuoremmilta työttömiltä työttömyyden alussa, tekemään yhteistyötä liikuntamahdollisuuksien löytämiseksi vanhemmille työttömille, keskustelemaan rehellisesti ja avoimesti miesasiakkaiden kanssa työnhaun mielekkyydestä pakolla sekä lähettämään tarvittaessa terveydentilan selvittelyyn ajoissa, jottei sairaus laskisi työnhaun motivaatiota.
Työn nimi: Sähköisen palvelun luotettavuus työvoimanpalvelukeskuksessa -
Meri- Lapin työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaiden kokemuksia sähköisestä palvelusta
yksilöllisen palveluntarpeen selvittämisessä ja työvoimapalvelua hyödyttäviä faktoja sähköisen
palvelun kautta saaduista tuloksista
Sivuja (+liitteitä): 61+2
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää sähköisen palvelun soveltuvuutta työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaiden yksilöllisen palveluntarpeen selvittämiseen. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan, mitä työvoimapalvelua hyödyttäviä faktoja sähköisen palvelun tulosten kautta voi saada työttömyyteen liittyvien asioiden kokemisesta.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Teoreettisena taustana on lakeja, esim. laki julkisesta työvoimapalvelusta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta sekä työttömyysturvalaki. Lisäksi teoriana on käytetty työ- ja elinkeinoministeriön raportteja ja työttömyyskokemusten tutkimuksia esim. Rauno Pietiläiseltä sekä Jukka Vuorelta & Tiina Tervahartialta.
Metodologinen esittely: Tutkimusaineisto koostuu kahdesta aineistosta. Laadullisen tutkimuksen aineiston on neljän Meri- Lapin työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaan haastattelu liittyen sähköisen palvelun käyttöön. Lisäksi tutkimuksessa on haastateltu Etappi hankkeeseen kuuluvaa yksilötyöhönvalmentajaa. Määrällisen tutkimuksen aineisto (n=261) on kerätty työttömien vastauksista, joita on saatu palveluntarpeen arvioinnissa sähköisellä palvelulla Ylä- Savon Etappi hankkeessa vuosina 2008- 2009.
Keskeiset tutkimustulokset: Sähköisen palveluntarpeen kartoituksen raportit olivat hyvin yhtenäisiä työttömille tehtyihin haastatteluihin verrattuna. Työttömyyden kokemiseen liittyviä faktoja saatiin verrattaessa nuorempia ja vanhempia työttömiä, henkilöiltä joilla elämäntapaan liittyy työllistymistä rajoittavia tekijöitä, verrattaessa työttömiä miehiä ja naisia ja terveysrajoitteita kokevilta työttömiltä.
Johtopäätökset: Tutkimani sähköinen palvelu soveltuu työvoimanpalvelukeskusasiakkaiden palveluntarpeen arvioimiseen. Faktoilla, joita työttömyystunteiden kokemisesta kerättiin, voidaan neuvoa työvoimaneuvojia esim. panostamaan työttömyyden poistamista nuoremmilta työttömiltä työttömyyden alussa, tekemään yhteistyötä liikuntamahdollisuuksien löytämiseksi vanhemmille työttömille, keskustelemaan rehellisesti ja avoimesti miesasiakkaiden kanssa työnhaun mielekkyydestä pakolla sekä lähettämään tarvittaessa terveydentilan selvittelyyn ajoissa, jottei sairaus laskisi työnhaun motivaatiota.