Tavoitteista toimenpiteisiin – sosiaalinen media markkinointikäytössä
Kehälinna, Taru (2012)
Kehälinna, Taru
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205097231
Tiivistelmä
Sosiaalinen media tarkoittaa yhteisöllisiä verkkopalveluita ja niissä ilmeneviä uusia internetin käyttötapoja, joissa käyttäjät voivat tuottaa ja jakaa sisältöjä vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa erilaisiin asiakasrajapinnan toimintoihin, koska se tarjoaa niille mahdollisuuden uudenlaiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millä tavoin sosiaalista mediaa voi hyödyntää markkinoinnissa ja millaisia toimia siinä onnistuminen yrityksiltä vaatii. Tutkimuksessa perehdytään yksinomaan sosiaalisen median hyödyntämisen yhteisöllisiin muotoihin. Tämä tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, joissa yritys ja asiakas ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Näin ollen ostetut mainokset, bannerimainonta, hakusanamainonta ja muut yksisuuntaiset markkinointitoimenpiteet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Työn teoreettiseen viitekehykseen on koottu markkinointia, sosiaalista mediaa ja internetpalveluita koskevia teorioita. Kirjallisuuden perusteella esitellään sosiaalisen median erityispiirteitä perinteiseen markkinointiin verrattuna, toiminnan organisointiin ja sen seurantaan liittyviä teorioita sekä verkkopalveluita ja niiden käyttömahdollisuuksia.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kolme sosiaalisen median markkinoinnissa menestynyttä organisaatiota: Poliisihallitusta, Big Brother -ohjelmatuotantoa sekä Tallink Silja Oy:tä. Tiedot kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin 7.3.2011–21.10.2011. Haastattelut litteroitiin ja kirjattiin ylös organisaatiokohtaisesti sekä teemoittain.
Vaikka esimerkkiorganisaatiot hyödynsivät sosiaalista mediaa toisistaan poikkeaviin viestinnän ja markkinoinnin tarkoituksiin, pystyttiin niiden menestyksen taustalta tunnistamaan yhtäläisyyksiä. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalisen median markkinoinnissa onnistuminen vaatii yrityksiltä selkeää tavoitteiden asettamista, toiminnan organisointia ja riittävää resursointia, toiminnan kirjallista ohjeistamista, tulosten mittaamista sekä sosiaalisen median vuorovaikutteisuuden ja avoimuuden omaksumista kaikessa tekemisessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millä tavoin sosiaalista mediaa voi hyödyntää markkinoinnissa ja millaisia toimia siinä onnistuminen yrityksiltä vaatii. Tutkimuksessa perehdytään yksinomaan sosiaalisen median hyödyntämisen yhteisöllisiin muotoihin. Tämä tarkoittaa sellaisia toimenpiteitä, joissa yritys ja asiakas ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Näin ollen ostetut mainokset, bannerimainonta, hakusanamainonta ja muut yksisuuntaiset markkinointitoimenpiteet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.
Työn teoreettiseen viitekehykseen on koottu markkinointia, sosiaalista mediaa ja internetpalveluita koskevia teorioita. Kirjallisuuden perusteella esitellään sosiaalisen median erityispiirteitä perinteiseen markkinointiin verrattuna, toiminnan organisointiin ja sen seurantaan liittyviä teorioita sekä verkkopalveluita ja niiden käyttömahdollisuuksia.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kolme sosiaalisen median markkinoinnissa menestynyttä organisaatiota: Poliisihallitusta, Big Brother -ohjelmatuotantoa sekä Tallink Silja Oy:tä. Tiedot kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin 7.3.2011–21.10.2011. Haastattelut litteroitiin ja kirjattiin ylös organisaatiokohtaisesti sekä teemoittain.
Vaikka esimerkkiorganisaatiot hyödynsivät sosiaalista mediaa toisistaan poikkeaviin viestinnän ja markkinoinnin tarkoituksiin, pystyttiin niiden menestyksen taustalta tunnistamaan yhtäläisyyksiä. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalisen median markkinoinnissa onnistuminen vaatii yrityksiltä selkeää tavoitteiden asettamista, toiminnan organisointia ja riittävää resursointia, toiminnan kirjallista ohjeistamista, tulosten mittaamista sekä sosiaalisen median vuorovaikutteisuuden ja avoimuuden omaksumista kaikessa tekemisessä.